Taloyhtiö
neuvoo.fi > neuvontapalvelut > taloyhtiö
Taloyhtiön Energia-Apuri
Yhdessä kohti energiatehokasta taloyhtiötä!
Taloyhtiön Energia-Apuri on isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen yhteinen työkalu, joka antaa ohjausta energiaremonttien oikea-aikaiseen toteuttamiseen. Energia-Apuri kannustaa energiahankkeiden tekemiseen ja tukee remonttien onnistumista. Tärkeää on suunnitelmallisuus remonttien toteuttamisessa sekä oikean ratkaisun löytäminen taloyhtiökohtaisesti. Energia-Apuri antaa vinkkejä, mitä kannattaa ottaa huomioon kutakin remonttia suunniteltaessa.
Jos haluat ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä neuvojaamme, kurkkaa yhteystiedot alta. Rane neuvoo!
Vuokratalojen ja palvelukiinteistöjen perusparannusta suunnitellessa katsothan myös erillisen hankesivumme www.perusparannus.neuvoo.fi. Aiemman Taloyhtiöneuvonnan sivumme löydät osoitteesta www.taloyhtioneuvonta.neuvoo.fi.
Lisäksi Neuvoo.fi-sivuston Energiaekspertit-osiosta löydät lisätietoja energiaeksperttitoiminnasta. Olisiko sinusta kouluttautumaan säästöjä tuovaksi energiaekspertiksi?
Energia-apurin kuvaus ja käyttö
Sisällysluettelossa on listattu energiaremontit ja liittyvät asiakokonaisuudet aihealueittain. Jokaisen remontin alla on kuvaus sekä vinkkejä, mitä kannattaa ottaa huomioon kutakin remonttia suunniteltaessa.
1/7 Kuinka hyvin tunnet taloyhtiösi?
Taloyhtiöllä on hyvä olla käytössä tiettyjä työkaluja, joilla energiankulutusta voidaan seurata ja hallita. Alta löytyy listaus hyödyllisistä työkaluista. Onko teidän taloyhtiössänne nämä asiat jo hallinnassa?
Klikkaa alta kaikki kohdat, jotka taloyhtiöllänne on käytössä:
Ohjeet taloyhtiölle
Taloyhtiöllä pitäisi olla yllä luetellut asiat olemassa. Jos jokin työkalu puuttuu, kysy asiaan apua isännöitsijältä.
Taloyhtiö
Päättää talousarviosta, vastikkeista ja maksuista.
Valitsee hallituksen jäsenet.
Myöntää tili- ja vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle.
Päättää peruskorjauksista ja lainojen ottamisesta.
Valitsee tilin- ja toiminnantarkastajat.
Taloyhtiön hallituksen tehtävät
Kunnossapitoselvitykset 5 vuoden ajalle sekä selvitys tehdyistä korjauksista.
Isännöitsijän valinta/isännöinnin hoitaminen, jos isännöitsijää ei ole valittu.
Varainhoidon valvonta.
Sopimuksien hyväksyminen.
Ohjeet isännöitsijälle
Tarkasta, onko isännöimälläsi taloyhtiöllä yllä luetellut asiat jo olemassa. Jos ei ole, kannattaa niiden käyttöönottoa selvittää taloyhtiön hallituksen kanssa.
Isännöitsijän rooli
Hallituksen valitsema toimitusjohtaja.
Yhtiön edunvalvoja.
Operatiivinen johtaja.
Asioiden valmistelija ja esittelijä.
Päätösten toteuttaja.
Huolehtii yhtiön asioista.
Valmistelee yhtiökokoukset.
Taloyhtiön sidosryhmät
Roolijako
Asukkaat ja osakkaat
Isännöitsijä
Talonmies/huoltomies
Rakennuttajat/rakennusliikkeet
Palveluntuottajat
Rahoituslaitos
Vakuutusyhtiö
2/7 Ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto
Ilmanvaihtojärjestelmät voi jakaa kolmeen pääkategoriaan: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poisto sekä keskitetty tai huoneistokohtainen tulo-/poistoilmanvaihto. Alta löydät tietoa ja huomioita ilmanvaihtoremonttiin liittyen.
Ilmanvaihdon saneeraus
Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi ilmanvaihdoksi ja poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmän lisäys.
Poistoilmanvaihdon modernisointi lämmöntalteenotolla (ks. kohta Poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä).
Huoneistokohtaisten lämmöntalteenotolla varusteltujen tulo-poisto-ilmanvaihtokoneiden asentaminen.
Keskitetty tulo-poisto-ilmanvaihto.
Huomioitavaa
Painovoimainen ilmanvaihto: Korvausilmareitit huomioitava, lisättävä tarvittaessa korvausilmaventtiilit.
Keskitetty poistoilman lämmöntalteenotto:
Korvausilmareitit huomioitava, lisättävä tarvittaessa korvausilmaventtiilit.
Huoneistokohtainen tulo-/poistoilmanvaihtokone:
Sopii kohteille, joihin ei voida rakentaa keskitettyä tulo- ja poistoilmanvaihtoa, raitisilman otto ei saa olla kadulta päin, edellyttää huoneistoihin tulokanaviston rakentamista.
Keskitetty tulo-/poistoilmanvaihto:
Edellyttää tuloilmakanavien rakentamista koko rakennukseen, mahdollistaa lämmön talteenoton koko rakennuksen ilmanvaihdosta ja/tai poistoilmalämpöpumpun asentamisen.
Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä
Kustannustehokas ratkaisu yli kolmikerroksisissa kerrostaloissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Soveltuu yksistään olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle tai maalämmön rinnalle.
Huomioitavaa
Pitää olla keskitetty, vähintään porraskohtainen, koneellinen poistoilmanvaihto.
Ilmamäärän tulisi olla vähintään noin 400 l/s huippuimuria kohden.
Järjestelmän asentaminen on luvanvaraista.
Toimenpidelupa/Rakennuslupa talotekniikan muuttamiseksi (luvanvaraisuus tulee selvittää kunnan rakennusvalvonnasta).
Kaukolämmön rinnalle kytkettynä edellyttää energialaitoksen hyväksynnän.
Kaukolämmön alajakokeskusta uudistettaessa on suositeltavaa selvittää poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmän toteutus.
Lämmitysverkon tasapainotus
Lämmitysverkosto kannattaa tasapainottaa 10-15 vuoden välein.
Tasoittaa huoneistojen välisiä lämpötilaeroja ja poistaa mahdollista ylilämpöä.
Parantaa asumismukavuutta.
Voi säästää lämmityskuluissa 5-10 %, mikäli lähtötilanteessa on ylilämpimiä tiloja.
Mahdollistaa lämmönsäätökäyrän optimoinnin.
Suositeltavaa seuraavien toimenpiteiden yhteydessä
Ikkunoiden uusiminen
Ilmanvaihtoremontti
Rakenteiden tiivistys
Julkisivujen lisälämmöneristys
Lämpöpumppujärjestelmän asennus
Ilmanvaihdon säätö ja ohjaus
Säätäminen ja ohjaaminen säästävät energiaa ja parantavat sisäilman laatua.
Oikein säädettynä talon rakenteet pysyvät paremmassa kunnossa.
Huoneistokohtaisessa ja keskitetyssä ilmanvaihdossa on mahdollista toteuttaa erilaisia säätötoimenpiteitä.
Säätö- ja ohjaustoimenpiteet voidaan yhdistää kiinteistön automaatiojärjestelmään.
Ilmanvaihdon yhdistäminen automaatiojärjestelmään on suositeltavaa.
Keskitetyn etävalvonnan avulla voidaan havaita vika- ja ongelmatilanteet välittömästi.
Vikatilainteiden havaitseminen helpottuu.
Saneerauksen yhteydessä on suositeltavaa lisätä ilmanvaihtojärjestelmä automaatiojärjestelmään.
Huomioitavaa
Koneellinen poistoilmanvaihto:
Energiatehokkuutta voidaan tehostaa poistoilmalämpöpulla, jonka avulla poistoilman lämpöenergia voidaan siirtää osaksi kiinteistön lämmitysjärjestelmää.
Talviaikana poistoilmalämpöpumpusta saatava lämpöenergia ei kata koko kiinteistön lämmitysenergian tarvetta.
Poistoilmapuhallin on suositeltavaa olla taajuusmuuttajalla ohjattu, jolla voidaan säätää puhaltimen nopeutta.
Kesäajalla hyödyllinen ominaisuus on yötuuletus, jonka avulla voidaan raikastaa kiinteistön sisäilmaa yöllä.
Keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto:
Ohjaus mahdollista olosuhteiden perusteella kuten huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa.
Edellyttää huoneistokohtaisia mittauksia ja päätelaiteohjauksia.
Suositeltavaa olla kytkettynä kiinteistöautomaatioon, jolloin ilmanvaihtokoneen etävalvonta mahdollista.
Mahdollisimman kattava valvonta laitteelle parhaan toiminnan optimoimiseksi, jos ilmanvaihto on varustettu huoneistokohtaisella ohjauksella.
Huoneistokohtainen ilmanvaihto:
Mahdollistaa jokaisen huoneiston kohdalla yksilöllisen ilmanvaihdon säätämisen.
Esimerkkejä erilaisista ohjausmahdollisuuksista:
Ilmanvaihdon tehostus tarpeen vaatiessa.
Poissaolo-ohjaus vähentää ilmanvaihtoa ja säästää energiaa, kun huoneistossa ei ole paikalla ihmisiä.
Kesäajalla hyödyllinen ominaisuus on yötuuletus, jonka avulla voidaan raikastaa huoneiston sisäilmaa yöllä.
Voidaan yhdistää kiinteistön tai huoneiston automaatiojärjestelmään.
Huoneistokohtainen ohjauspaneeli ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän ohjaukseen.
Lämmöntalteenoton hyötysuhteen mittaaminen.
Huoltoilmaisin muistuttaa tarvittavista ja tulevista huoltotoimenpiteistä.
Ilmanvaihtoa voidaan myös ohjata läsnäolon, hiilidioksidi- ja kosteuspitoisuuksin avulla.
3/7 Eristys ja tiivistys
Rakennukset eristäminen ja tiivistäminen vaikuttavat moneen asiaan, kuten ilmanvaihtoon sekä lämmitystarpeeseen. Alta löydät tietoa ja huomioita eristykseen ja tiivistykseen liittyen.
Julkisivujen lisälämmöneristys
Vaihtoehdot:
Lämpörappaus
Eristeen lisääminen vanhan eristeen päälle ja uuden julkisivupinnan tekeminen.
Julkisivun uusimien kokonaisuudessaan eristeineen.
Huomioitavaa
Nykyisen seinärakenteen mahdollistamat korjaustoimenpiteet.
Riittävätkö räystäät rakenteen paksuuden lisääntyessä.
Lisäeristys on kannattava julkisivun saneerauksen yhteydessä.
Seinärakenteen tuuletus/kosteuden hallinta pitää varmistaa.
Räystäslinjan / yläpohjan tuuletus pitää varmistaa.
Lämmitysverkon tasapainotus
Lämmitysverkosto kannattaa tasapainottaa 10-15 vuoden välein.
Tasoittaa huoneistojen välisiä lämpötilaeroja ja poistaa mahdollista ylilämpöä.
Parantaa asumismukavuutta.
Voi säästää lämmityskuluissa 5-10 %, mikäli lähtötilanteessa on ylilämpimiä tiloja.
Mahdollistaa lämmönsäätökäyrän optimoinnin.
Suositeltavaa tehdä seuraavien toimenpiteiden yhteydessä
Ikkunoiden uusiminen
Ilmanvaihtoremontti
Rakenteiden tiivistys
Julkisivujen lisälämmöneristys
Lämpöpumppujärjestelmän asennus
Yläpohjan lisälämmöneristys
Vaihtoehdot:
Eristeen lisääminen.
Yläpohjan ja eristeen uusiminen kokonaan.
Huomioitavaa
Varmistettava yläpohjan tuulettuvuus uudella eristepaksuudella, tarvittaessa räystäslinjan nosto (luvanvarainen toimenpide).
Yläpohjan/vesikaton saneerauksen yhteydessä kannattaa selvittää lisäeritysmahdollisuudet.
Rakennuksen tiivistäminen
Edellyttää tiiveyskokeen lämpökuvauksella, jotta kylmäsillat löydetään.
Huomioitavaa
Pienempänä työnä ikkunoiden ja ovien karmien tiivistäminen.
Huomioitava raitisilman virtaus, mikäli raitisilmaventtiilejä ei ole erikseen.
Rakenteiden tiivistäminen keskittää korvausilmavirtaukset ikkunoiden ja ovien karmeihin.
Kannattavaa on asentaa raitisilmaventtiilit ikkunoihin.
Korvausilmanventtiilissä ilman virtausnopeus ei saa ylittää 2,5 m/s.
Ikkunoiden ja ovien uusiminen
Suurin energiatehokkuuden parantuminen ikkunoiden osalta saavutetaan tapauksissa, joissa vanhat ikkunat eivät sisällä lämpöelementtiä.
Huomioitavaa
Oven U-arvo
Ikkunan U-arvo ja g-arvo
Aran energia-avustuksen raja-arvot:
• U-arvo < 0,7 W/m2K (tuki 50 %)
• U-arvo 0,7 – 1,0 W/m2K (tuki 20 %)
Hyväkuntoisia ovia ja ikkunoita ei kannata uusia pelkän energiansäästön vuoksi.
Ikkunoiden uusimisen yhteydessä korvausilmaventtiilien mitoitukset tarkistettava sekä ilmanvaihtojärjestelmä on suositeltavaa tasapainottaa.
Uusien ikkunoiden sijoittamisessa seinärakenteeseen tulee huomioida mahdolliset tulevat julkisivukorjaukset/ lisälämmöneristykset.
4/7 Lämmitysjärjestelmät
Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat oleellisesti sijainti, kiinteistön koko sekä huoneistojen lämmitysjärjestelmä. Jos suunnitteilla on lähitulevaisuudessa myös kiinteistön eristys tai tiivistys toimenpiteitä, ne kannattaa huomioida lämmitysjärjestelmän mitoituksessa. Alla löytyy tietoa eri lämmitysjärjestelmävaihtoehdoista ja millaisiin kohteisiin ne sopivat.
Maalämpö
Vaihtoehdot: Huipputehon tuotto sähkökattilalla tai nykyisellä lämmönlähteellä (esim. kaukolämpö tai öljy).
Syytä kiinnittää huomioita sähkötehojen hallintaan ja ohjauksiin.
Varaajia voi käyttää puskurina ja lämmittää silloin kun sähkö on edullista (ns. kysyntäjousto).
Huomioitavaa
Lopullisessa mitoituksessa huomioitava tulevat energiatehokkuustoimet. Esimerkiksi jos maalämmön asentamisen jälkeen ulkovaippa lisäeristetään ja ikkunat vaihdetaan, lämmönkulutus laskee.
Poraus on luvanvaraista.
Pohjavesialueet ja -pumppaamot asettavat rajoitteita.
Maanalaiset rakennelmat ja varaukset estävät porauksen.
Lämmitysverkon tasapainotus
Lämmitysverkosto kannattaa tasapainottaa 10-15 vuoden välein.
Tasoittaa huoneistojen välisiä lämpötilaeroja ja poistaa mahdollista ylilämpöä.
Parantaa asumismukavuutta.
Voi säästää lämmityskuluissa 5-10 %, mikäli lähtötilanteessa on ylilämpimiä tiloja.
Mahdollistaa lämmönsäätökäyrän optimoinnin.
Suositeltavaa tehdä seuraavien toimenpiteiden yhteydessä
Ikkunoiden uusiminen
Ilmanvaihtoremontti
Rakenteiden tiivistys
Julkisivujen lisälämmöneristys
Lämpöpumppujärjestelmän asennus
Ilmavesilämpöpumppu
Sopii esim. pohjavesialueille, joille ei voi asentaa maalämpöä ja tonteille, joilla on maanalaisia rakenteita kuten parkkihalli.
Pienkerrostalot ja pienet rivitaloyhtiöt ovat soveltuvia kohteita.
Huomioitavaa
Hyötysuhde heikkenee ulkolämpötilan laskiessa.
Ulkoyksikkö aiheuttaa melua, joten sen sijainti ja laitevalinta on mietittävä tarkasti ja mahdollisesti äänieristettävä.
Varaajaa voi käyttää puskurina ja lämmittää silloin kun sähkö on edullista (ns. kysyntäjousto).
Lisälämmönlähteenä nykyinen lämmitysmuoto (useimmiten sähkö, kaukolämpö tai öljy).
Kaukolämmön vaihto sähkökattilaan ei yleensä kannata, koska ilma-vesi-lämpöpumpun energiapeitto on alhaisempi kuin maalämpöpumpun.
Poistoilmalämpöpumppu
Ilmanvaihdon mukana poistuvan lämpöenergian talteenotto.
Lämpöenergia voidaan käyttää tuloilman lämmittämiseen, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lämmittämiseen.
Vakiotehoinen ympäri vuoden, koska sisäilman lämpötila vuodenajasta riippuen lähelle sama.
Poistoilmalämpöpumpulla saadaan hyödynnettyä vuositasolla 60-70% poistuvan ilman lämpöenergiasta.
Huomioitavaa
Sopii hyvin kohteisiin, joissa korvataan koneellinen poistoilmanvaihtokone.
Ei voi toimia yksinään kiinteistön päälämmitysjärjestelmänä, vaan vaatii aina toisen lämmöntuotantotavan rinnalleen esimerkiksi kaukolämmön.
Jäteveden lämmön talteenotto
Voidaan toteuttaa käytännössä kahdella eri tavalla.
Voidaan ottaa talteen käyttäen lämmönvaihdinta siirtäen lämpöenergia esimerkiksi tuloilman lämmitykseen tai käyttöveden esilämmitykseen.
Vaihtoehtoisesti lämmönvaihtimesta voidaan lämpöenergia siirtää lämmönkeruunesteen avulla kiinteistön lämpöpumpulle ja näin hyötysuhdetta saadaan nostettua.
Huomioitavaa
Säästöpotentiaali suurempi isoissa kiinteistöissä, joissa jäteveden virtaus ja määrä on suurempi.
Kaukolämpö
Huoleton ja toimintavarma tapa lämmittää suurempaa kiinteistöä.
Palvelu, jossa lämpöyhtiö vastaa laitteista ja niiden toimivuudesta.
Kustannustehokas tapa lämmittää kiinteistöä tiheästi rakennetulla alueella, jonka ympärillä kaukolämpöverkko kulkee.
Kaukolämpö voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä, tuotantotapa vaihtelee paikkakunnittain.
Huomioitavaa
Lämmönsiirtimet kestävät käyttöä yleensä yli 20 vuotta ja huoltotarve vähäinen.
Pieni tilantarve lämmönjakohuoneessa ja lämmitysteho varmasti riittävä.
Investoinnin suuruus pienempi kuin lämpöpumppuratkaisuissa.
Hukkalämpöjen hyödyntäminen teollisuudesta ja sähköntuotannosta.
Aurinkokeräimet
Kannattavin vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä, joissa ei toteuteta lämpöpumppujärjestelmää jostakin syystä.
Soveltuu hyvin kesäaikaisen lämpimän käyttöveden lämmityksessä. Vaatii kuitenkin aina riittävän varaajakoon.
Huomioitavaa
Mitoitettava tarkasti kulutuksen mukaan, jottei järjestelmä kiehu.
Edellyttää isoa vesimassaa, johon lämpöenergia pystytään varastoimaan.
Tulevaisuuden lämpöenergian varastointiratkaisuna on maaperään rakennettava lämpövarasto.
5/7 Sähköjärjestelmät
Aurinkoenergiajärjestelmien hinta on laskenut viime vuosina, mikä tekee niistä jo kannattavia investointeja. Myös aurinkosähkön hyvityslaskentamalli tekee aurinkopaneelien hankinnan taloyhtiölle jatkossa kannattavammaksi. Myös valaistuksen optimoinnin ja automaation avulla voidaan säästää energiaa. Alla löytyy tietoa ja vinkkejä kiinteistöjen sähköjärjestelmien suhteen.
Aurinkosähkö
Edellyttää vapaata kattopinta-alaa, jonka ilmansuunta on kaakon ja lounaan välillä.
Suurempi voimala on pientä halvempi €/kWp tai €/kWh.
Mitoitukseen vaikuttaa vapaan kattopinta-alan ja rakenteellisen kantavuuden lisäksi kiinteistösähkön kulutus ja tulevaisuuden varautuminen (esimerkiksi sähköautojen latauspisteet), kiinteistössä mahdollisesti aurinkoenergian tuotannon mukaan ohjattavat sähkökuormat, mahdollisen energiayhteisön (mukaan lähtevät huoneistot) sähkönkulutus. Näiden perusteella voidaan määrittää hyvällä omakäyttöosuudella oleva järjestelmä.
Osa energiayhtiöistä tarjoaa virtuaaliakkupalvelua, jolloin ylituotanto voidaan varastoida sähköverkkoon ja tällöin voimalan voi hieman ylimitoittaa omaan tehontarpeeseen nähden. Sähköverkkoon varastoidusta sähköstä joutuu maksamaan siirtomaksun ja sähköveron.
Sähkön varastoiminen akkuun kiinteistöllä ei ole tällä hetkellä kannattavaa, mutta voi tulla kannattavaksi akkutekniikan kehittyessä.
Huomioitavaa
Kannattavinta asentaa uudelle katolle, lähiaikoina saneeratulle katolle tai katon saneerauksen yhteydessä.
Voimalaan kannattaa tehdä laajennusvaraus, jos esimerkiksi myöhemmin siirrytään maalämpöön ja sähkönkulutus kasvaa tai sähköä voi jatkossa myydä asunto-osakeyhtiön osakkaille.
Luvan tarve tarkistettava. Joillain paikkakunnilla tarvitaan toimenpidelupa kaikkiin kohteisiin ja julkisivultaan suojelluille kohteille tarvitaan lupa aina.
Aurinkopaneeleille tulee löytyä katolta riittävästi varjostamatonta aluetta. Paneeleja on mahdollista asentaa myös esimerkiksi talon seinustalle pystyasentoon.
Valaistus
Yleisten tilojen valaistuksessa on kannattavaa käyttää tunnistinvalaisimia, jolloin valaistus kytkeytyy päälle vain tarvittaessa.
Valaistuksen ohjaukseen kannattaa kiinnittää huomiota muun sähkösaneerauksen yhteydessä.
Ulkovalaistuksen yhteydessä on järkevää käyttää hämäräkytkimiä, jotta valaistuksessa ei tuhlata energiaa päiväsaikaan.
Loisteputkien tai halogeenipolttimoiden tilalle kannattaa vaihtaa LED-polttimot, mikäli se on valaisimen toimintaympäristön kannalta mahdollista. Saunassa LED ei ympäristön lämpötilan kannalta ole monesti toimiva vaihtoehto.
Huomioitavaa
Yksittäisen valaisimen uusimisen yhteydessä kannattaa valita valaisin, joka soveltuu myös käytettäväksi koko valaistusjärjestelmän päivittyessä.
Valaistusta kannattaa päivittää erityisesti muiden sähkösaneerausten yhteydessä.
Valaistuksella suuri merkitys myös asumisviihtyvyyteen sekä turvallisuuteen.
Sähköautojen lataus
Latauspisteiden suunnittelu vaatii yleensä ammattilaisen.
Latauspisteiden tehoon ja määrään vaikuttavat käytettävissä oleva kaapelointi sekä kiinteistön sähköliittymään kohdistuva kuormitus.
Samalla kannattaa huomioida myös tulevat sähköliittymän laajennustarpeet, mikäli kiinteistöön saatetaan asentaa esimerkiksi lämpöpumppuja.
Latauspisteiden osalta on olemassa useita eri vaihtoehtoja.
Järjestelmä voidaan hankkia eri rahoitusvaihtoehdoilla (esimerkiksi leasing, ulkoistettu palvelu, kokonaan omaksi). Lisäksi latauspisteissä on erilaisia mahdollisuuksia älykkääseen lataukseen ja laskutukseen tunnistautumisella. Eri latausratkaisuja vertailemalla voidaan löytää parhaiten omaan taloyhtiön sopiva ratkaisu ja/tai palveluntarjoaja.
Huomioitavaa
Latauspisteiden suunnittelu kannattaa aloittaa ammattilaisen kartoituksella, jossa käydään läpi sähköliittymän mitoitus, latauspisteille käytettävissä oleva kaapelointi, latauspisteiden määrä sekä niiden teho.
Sähköliittymän riittävyyteen kannattaa jättää varaa tuleville sähköjärjestelmän laajennuksille.
Erilaisia latauksen ja laskutuksen ratkaisuita on useita, laaja vertailu kannattaa!
Järjestelmän kokonaisuuden suunnittelu on suositeltavaa jättää ammattilaiselle.
Rakennusautomaatio
Rakennusautomaatiolla voidaan saavuttaa energiansäästöä sekä lisätä asumisviihtyvyyttä. Yleisiä automatisoituja kohteita ovat ulkovalaistukset, erilaiset sulanapidot sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Tärkeää on, mitä mittauksia automaatioon on kytketty ja mitä niiden perusteella ohjataan tai mitä mittaustuloksista seurataan. Käytettävästä rakennusautomaatiojärjestelmästä riippuen järjestelmä voi olla helposti laajennettavissa tai etähallittavissa. Lisäksi mittaustulosten perusteella voidaan määrittää eri järjestelmien huollon tarvetta, esimerkiksi ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihtotarvetta.
Ulkovalaistusta ohjataan yleensä ainakin kellonajan ja/tai valoisuuden perusteella. Lisäksi voidaan käyttää liike- tai läsnäolotunnistimia.
Sulanapitojen (esimerkiksi sadevesijärjestelmät) ohjauksessa käytetään usein ulkolämpötilaa.
Lämmitysverkostossa automatisoituna on usein erilaiset venttiilit sekä pumput. Mitattavia kohteita ovat usein lämmitysverkon meno- ja paluuveden lämpötilat, käyttöveden kiertojohdon paluun lämpötila sekä ulkolämpötila. Ulkolämpötilan perusteella usein ohjataan lämmitysverkon menoveden lämpötilaa.
Ilmanvaihdon automaation taso riippuu merkittävästi käytettävästä järjestelmästä. Huoneistokohtaisessa ja lämmön talteenotolla varustetussa koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa on hyvin eri tilanne verrattuna keskitettyyn koneelliseen poistoilmanvaihtoon tai painovoimaisesti toimivaan ilmanvaihtoon. Koneellisesta ilmanvaihtoa voidaan ohjata esimerkiksi kello-ohjauksella tai erilaisilla olosuhdemittauksilla.
Huomioitavaa
Järjestelmistä saatavan datan perusteella voidaan löytää tarpeettomasti energiaa kuluttavia kokonaisuuksia ja analysoida huollon tarvetta. Lisäksi järjestelmille voidaan asettaa erilaisia hälytyksiä, vaikkapa veden kulutukseen liittyen. Seuranta on siis tärkeää!
Järjestelmien ohjaus perustuu yleensä mittauksiin.
Järjestelmät voivat auttaa energian säästössä, mikäli järjestelmän säädöt ovat asianmukaiset ja toimivat oikein. Esimerkiksi rännien sulanapitoon ei kannata käyttää energiaa kovalla pakkasella tai kesäaikaan. Toiminta-alue yleensä välillä -3…+3°C.
Järjestelmillä voidaan lisätä asumisviihtyvyyttä selvästi. Ilmanvaihdon ohjaus sisäilman olosuhdemittausten perusteella sekä järkevä valaistuksen ohjaus ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Automaatiojärjestelmien tarkastus ja huolto tulee tehdä säännöllisesti.
6/7 Hankesuunnittelu
Suunnitelmallisuus ja remonttien aikataulutus on tärkeää taloyhtiössä. Monilla remonteilla on vaikutusta toisiinsa, joten toteutusjärjestys kannattaa suunnitella kokonaisuutena. Kun tiedetään tulevat remontit ajoissa, myös rahoituksen hankkiminen on helpompaa. Alla olevasta kuvasta löytyy hankesuunnittelun vaiheet, joiden mukaan remontti etenee.
Energiatehokkuustoimenpiteiden
etenemisjärjestys
7/7 Selvitykset ja avustukset
Tässä osiossa kootaan yhteen tieto kaikista energia- ja kuntoselvityksistä, joita taloyhtiöille on saatavissa. Lisäksi listataan kaikki avustukset, joita taloyhtiöt voivat hyödyntää. Lisäksi annetaan vinkkejä, milloin kutakin selvitystä kannattaa hyödyntää.
Energiatehokkuusselvitykset: Energiakatselmus
Energiakatselmuksella tarkoitetaan kattavaa ja perusteellista energiatehokkuusselvitystä, jossa analysoidaan rakennuksen energiankulutus ja ehdotetaan taloudellisesti kannattavia energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian toimenpiteitä. Energiakatselmuksen toteutustapa ja sisältö riippuu kuitenkin palveluntarjoajayrityksestä, joten kannattaa varmistua, että katselmus kattaa kaikki toivotut osa-alueet.
Rakennuksen omistaja saa energiakatselmuksesta tyypillisesti seuraavat tiedot:
• energian- ja vedenkäytön nykytilanne
• LVIS-järjestelmien toiminta
• säästötoimenpide-ehdotukset takaisinmaksuaikoineen
Taloyhtiön kannattaa hyödyntää energiakatselmusta, jos taloyhtiössä on selkeä tahtotila pienentää energiakustannuksia, mutta nykytilanne ei ole hyvin tiedossa.
Täällä voit perehtyä tarkemmin Motivan asuinkerrostalojen energiakatselmusmalliin: www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta
Energiakatselmuksen voi tilata energiatehokkuuspalveluita tarjoavilta konsulttiyrityksiltä.
Energiatehokkuusselvitykset: Monitavoiteoptimointi
Energiatehokkuusselvitysten yhteydessä monitavoiteoptimoinnilla tarkoitetaan selvitystä, jossa optimoidaan rakennukselle kustannustehokkain toimenpidekokonaisuus. Se on kattavin energiatehokkuusselvitys, jonka taloyhtiö voi teettää.
Monitavoiteoptimoinnissa määritetään ensimmäiseksi energiatehokkuustoimenpiteet, joita rakennuksessa voitaisiin tehdä. Sen jälkeen laaditaan eri toimenpiteille erilaiset toteutus-vaihtoehdot. Esimerkiksi ulkoseinää voidaan eristää monella eri eristyspaksuudella tai aurinkopaneeleita voidaan laittaa katolle erilaisia määriä. Tämän jälkeen simuloidaan rakennuksen elinkaarikustannuksia eri toimenpidekokonaisuuksilla ja mitoituksilla sekä haetaan optimaalinen toimenpidekokonaisuus.
Monitavoiteoptimoinnissa tyypillisesti optimoitavia toimenpiteitä:
• ilmanvaihdon remontointitapa
• ulkoseinien lisäeristyspaksuus
• yläpohjan lisäeristyspaksuus
• ikkunoiden remontointitapa
• aurinkokeräinten määrä
• aurinkopaneelien määrä
• lämmitysmuodot
Taloyhtiön kannattaa hyödyntää monitavoiteoptimointia erityisesti, jos mahdollisia energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä on paljon. Tällöin monitavoiteoptimoinnista saadaan selkeää hyötyä.
Energiatehokkuustoimenpiteiden monitavoiteoptimoinnin voi tilata monesta energiatehokkuuspalveluita tarjoavasta konsulttiyrityksestä.
Energiatehokkuusselvitykset: Energiatodistus
Energiatodistuksessa esitetään suosituksia, miten rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa, mutta se on erityisesti työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun myyntitilanteessa. Taloyhtiön ei kannata teettää energiatodistusta pelkästään energiatehokkuusmahdollisuuksien selvittämistä varten. Taloyhtiöllä tulee kuitenkin olla voimassa oleva energiatodistus, jotta sen osakkaat voivat myydä asuntonsa.
Energiatodistuksessa lasketaan rakennukselle energialuokitus. Se pohjautuu rakennuk-sen ominaisuuksiin ja vakioituun rakennuksen käyttöön. Tämä mahdollistaa rakennuksen vertailun toisiin rakennuksiin. Rakennuksen omistaja voi vaikuttaa luokitukseen esimerkiksi uusiutuvan energian käytöllä, parantamalla lämmöneristystä tai ottamalla lämpöä talteen ilmanvaihdon poistoilmasta.
Energiatodistuksen voi tilata monista energiatehokkuuspalveluita tarjoavista konsulttiyrityksistä.
Energiatehokkuusselvitykset: Yksittäisen energiatehokkuustoimenpiteen selvittäminen
Tyypillinen energiatehokkuusselvitys on myös selvitys, jossa tarkastellaan perusteellisesti yksittäisen toimenpiteen kannattavuutta ja toteutettavuutta. Tällä tavoin voidaan tarkastella erillisinä esimerkiksi poistoilmalämpöpumpun, maalämmön tai aurinkosähkön kannat-tavuutta. Haasteena tällaisessa selvitysmallissa on se, että tällöin jokin hyvä energiate-hokkuusmahdollisuus voi jäädä kartoittamatta. Toisaalta tarkastelematta jää myös eri energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus toisiinsa.
Yksittäisiä energiatehokkuusselvityksiä ovat myös lämpökamerakuvaus ja ilmatiiveysmit-taus. Niiden avulla voidaan selvittää, paljonko taloyhtiöstä vuotaa lämpöä ja ilmaa raken-teiden läpi.
Taloyhtiön kannattaa lähteä tarkastelemaan yksittäisten toimenpiteiden kannattavuutta, kun ensin on kartoitettu LVIS-järjestelmän oikea toiminta ja potentiaaliset energiatehok-kuustoimenpiteet. Jos mahdollisia toimenpiteitä on monia, voi olla kannattavinta hyödyn-tää energiatehokkuusinvestointien monitavoiteoptimointia.
Yksittäisten energiatehokkuustoimenpiteiden selvityksiä voi tilata monista energiatehokkuuspalveluita tarjoavista konsulttiyrityksistä. Toisaalta mahdollista on myös pyytää maksuttomia tarjouksia suoraan urakoitsijoilta, kun toivottu energiatehokkuustoimenpide on jo ennalta tiedossa. Tällöin kannattavuusarvio saadaan tehtyä urakoitsijoiden tarjousten perusteella.
Muut energiatehokkuusselvitykset
Lähes kaikilla palveluntarjoajilla on omanlaisiaan kevyempiä selvitysmalleja taloyhtiöiden energiatehokkuusmahdollisuuksien kartoittamiseksi. Niiden käyttö voi usein olla kustannustehokkaampaa kuin laajemman selvityksen teettäminen heti. Kannattaakin käydä palveluntarjoajan kanssa keskustelu, mikä olisi sopivin selvitysmalli taloyhtiöllenne.
Yksi esimerkki kevyemmästä selvitysmallista on Motivan kehittämä ”taloyhtiön energiatarkastus”. Se on edullinen energiatehokkuusselvitys, jolla taloyhtiö saa tietoonsa energiankulutuksen nykytilanteen, parhaat pienet energiansäästötoimenpiteet sekä ehdotuksia, mitä energiaremontteja kannattaa lähteä selvittämään tarkemmin. Selvityksen pohjalta taloyhtiössä on helppo aloittaa keskustelut energiatehokkuuden isommastakin parantamisesta.
Täältä lisätietoa taloyhtiön energiatarkastuksesta: www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot_-_yhdessa_energiatehokkaasti/taloyhtion_energiatarkastus
Energiatehokkuusselvityksen valitseminen
Taloyhtiökohtaisesti paras selvitysmalli riippuu taloyhtiön tämän hetken tilanteesta. Jos taloyhtiöllä ei ole hyvää kuvaa, mihin energiaa tällä hetkellä kuluu, ja miten kulutusta voitaisiin pienentää, kannattaa lähteä liikkeelle energiankulutuksen analysoinnista ja LVIS-järjestelmän toiminnasta. Näiden pohjalta löytyy usein jo paljon kustannustehokkaita toimenpidemahdollisuuksia, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa. Lisäksi samalla saadaan kartoitettua taloyhtiön potentiaalisesti parhaat isommat energiatehokkuusmah-dollisuudet, vaikka niiden tarkempi kannattavuuden arviointi vaatiikin lisäselvityksiä.
Jos taloyhtiöllä on näköpiirissä peruskorjauksia, kannattaa aina selvittää, miten niiden yhteydessä voisi parantaa samalla energiatehokkuutta. Tällöin toimenpiteiden teko voi olla hyvin kannattavaa. Esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä kannattaa selvittää lisäeristämisen kannattavuus.
Kun taloyhtiöllä on LVIS-järjestelmän oikea toiminta varmistettu ja tulevat peruskorjaukset tiedossa, kannattaa lähteä selvittämään yksittäisten energiatehokkuustoimenpiteiden kannattavuutta. Esimerkiksi koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetun taloyhtiön osalta potentiaalisia toimenpiteitä usein ovat poistoilmalämpöpumpun käyttöönotto ja aurinkopaneelit. Jos mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä on useita, kannattaa teettää energiainvestointien monitavoiteoptimointi. Tällöin taloyhtiö saa tiedon, mitkä toimenpiteistä kannattaa toteuttaa ja millä tavalla. Monitavoiteoptimointi on kuitenkin varsin raskas selvitysmalli ja sen isohkojen kustannusten takia sitä ei välttämättä kannata toteuttaa kovin pienissä taloyhtiöissä.
Energiaselvitysten yhteydessä laaditaan usein laskelmat eri ratkaisujen elinkaarikustannuksista. Niiden tuloksiin vaikuttaa suuresti tehdyt oletukset energianhintojen kehityksestä. Kannattaakin kiinnittää huomioita tehtyihin oletuksiin ja vaatia herkkyystarkastelua energianhintojen suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että elinkaarikustannukset lasketaan erilaisilla oletuksilla energianhintojen kehittymisen suhteen.
Kuntoselvitykset: Kuntoarvio
Kuntoarvion avulla kartoitetaan taloyhtiön rakenteiden ja järjestelmien kunto. Sen pohjalta muodostetaan taloyhtiölle PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma), jossa on ehdotettuna ja ajoitettuna taloyhtiön tulevat korjaukset kustannusarvioineen seuraavan 10 vuoden ajalle. Kuntoarvio toimii samalla hyvänä pohjana taloyhtiön pakolliselle kunnossapitotarveselvitykselle.
Kuntoarvio toteutetaan aistinvaraisesti ja rakenteita rikkomatta. Se suositellaan tehtäväksi 5 vuoden välein. Kuntoarviossa esitetään muun muassa seuraavat tiedot:
• kiireellistä korjausta vaativat viat
• rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden korjaustarpeet
• laajemmat parannustarpeet
• lisätutkimustarpeet
Kuntoarvion taloyhtiö voi tilata rakennusalan konsulttiyrityksiltä.
Kuntoselvitykset: Kuntotutkimukset
Kuntotutkimus on kuntoarviota tarkempi ja rajatumpi selvitys. Se kohdistuu vain yhteen rakennuksen osaan. Kuntotutkimusta kannattaa hyödyntää, kun kuntoarvion menetelmillä ei saada selvitettyä luotettavasti jonkin rakennusosan kuntoa. Tällaisia ovat usein esimerkiksi sähköjärjestelmät, betonirakenteet sekä vesi- ja viemärilaitteet. Kuntotutkimuksen keskeisinä tuloksina ovat rakennusosan kunto, soveltuvat korjausmenetelmät ja korjausten suositeltu ajankohta.
Kuntotutkimuksia on siis monia erilaisia. Kuntotutkimusten osa-alueita:
• putkistojen kuntotutkimus
• ilmanvaihdon kuntotutkimus
• sisäilman kuntotutkimus
• rakennetekninen kuntotutkimus
• sähkötekninen kuntotutkimus
• rakennusautomaation kuntotutkimus
Kuntotutkimuksen taloyhtiö voi tilata rakennusalan konsulttiyrityksiltä.
Kuntoselvitykset: Kuntokartoitus
Kuntokartoituksella tarkoitetaan erityisesti yhden vaurion tai ongelman laajuuden selvittämistä. Kuntotutkimuksesta se eroaa siinä, että kuntokartoituksessa tutkitaan rakennusosan sijaan yksittäistä vauriota tai ongelmaa. Tyypillisiä kuntokartoituksia ovat esimerkiksi asbestikartoitus tai vesivahingon yhteydessä teetettävä kosteuskartoitus.
Kuntokartoitus kannattaa teettää erityisesti silloin, kun halutaan määrittää asianmukaiset korjaustavat ja mitoittaa ne oikein.
Avustukset: ARAn energia-avustus
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää taloyhtiöille rahoitusta energiatehokkuustoimenpiteiden tekoon. Avustusta taloyhtiö voi saada enintään 4000 tai 6000 euroa per asunto – riippuen siitä kuinka energiatehokkaaksi taloyhtiö korjataan. Avustuksen suuruus riippuu myös siitä, kuinka suuria tehtävät investoinnit ovat ja mitä toimenpiteitä tehdään.
Vaatimuksena avustuksen saamiselle on se, että rakennuksen E-luku paranee vaaditun määrän taloyhtiön rakennusaikaisesta E-luvusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiöillä on hyvin erilaiset mahdollisuudet hyödyntää avustusta. Esimerkiksi öljylämmitteinen taloyhtiö saa avustuksen käytännössä varmasti vaihtamalla vain lämmitysmuotoa – tai jos lämmitysmuodon vaihto on jo tehty, tukea saa mihin tahansa energiatehokkuustoimiin. Uudehko kaukolämpölämmitteiden taloyhtiö sen sijaan joutuu tekemään merkittäviä toimenpiteitä avustuksen ehtojen täyttämiseksi.
Tarkemmin hakuohjeisiin kannatta perehtyä aran sivuilla: www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Energiaavustus/Taloyhtiot
Käytännössä järkevin tapa taloyhtiölle hakea rahoitusta on ottaa ensin yhteyttä energiatehokkuuspalveluita tarjoavaan konsulttiyritykseen tai energianeuvontaan. Ne osaavat parhaiten neuvoa, miten kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet tulisi selvittää, ja paljonko niihin voisi saada avustusta. Samalla saa myös tiedon, jos taloyhtiöllä ei ole edellytyksiä hyödyntää avustusta.
Avustukset: Sähköautojen latausinfran rakentamisen avustus
ARA myöntää avustusta sähköautojen latauspaikkojen edellyttämiin muutoksiin. Avustettavia kustannuksia ovat esimerkiksi hankesuunnittelu, sähköpääkeskuksen muutostyöt ja latauslaitteet. Avustuksen suuruus on 35 % toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 90 000 euroa.
Tarkemmat tiedot avustuksesta täältä: www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Sahkoautojen_latausinfraavustus
Avustukset: Esteettömyysavustus
Avustusta voidaan hakea liikkumisesteen poistamiseen. ARA myöntää avustusta toimenpiteisiin, joilla tehdään mahdolliseksi liikuntarajoitteisten pääsy asuinrakennukseen. Avustuksen määrä on enintään 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista.
Tarkemmat tiedot avustuksesta täältä: www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Esteettomyysavustus
Avustukset: Hissiavustus
Hissien rakentamiseen voidaan hakea avustusta. Avustuksen kohteena on uuden hissin rakentaminen kerrostaloon, jossa ei ole ennestään hissiä. Avustuksen suuruus on enintään 45 % hyväksyttävistä rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista.
Tarkemmat ohjeet avustuksesta täältä: www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Hissiavustus
Avustukset: Avustus kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun
Avustus on tarkoitettu kosteus- ja mikrobivaurioituneille rakennuksille. Avustusta voidaan käyttää kuntotutkimuksiin ja perusparannuksen suunnittelukustannuksiin. ARAn myöntämän tuen suuruus on enintään 50 % hyväksyttävistä ja toteutuneista kustannuksista.
Tarkemmat ohjeet avustuksesta täältä: www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Kuntotutkimus_ja_perusparannuksen_suunnittelu
Avustukset: Perusparannuksen lainoitus
ARA voi myöntää takauslainaan taloyhtiön perusparantamiseen. Takauslainan määrä on enintään 70 % kohtuullisista perusparannuskustannuksista.
Lisätietoa takauslainasta täältä: www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Perusparannuksen_lainoitus/Asuntoosakeyhtiotalot
Avustukset: Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus
Museovirasto myöntää entistämisavustusta rakennuksen omistajalle rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuihin kohteisiin tai muuten merkittäviin kohteisiin, joiden kunnostus vaatii erityistä kulttuuri- tai rakennushistoriallista asiantuntemusta ja osaamista. Avustuksen suuruus on 40 % kustannusten määrästä 8000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 25 % 35 000 euroon asti.
Tarkemmat tiedot avustuksesta täältä: www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset
Avustukset: Rakennusperinnön hoitoavustus
ELY-keskus myöntää avustusta eri perustein suojelluille tai muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille. Avustusta voidaan hakea korjauksiin, joilla edistetään rakennuksen säilymistä. Avustuksen suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta sitä voidaan myöntää enintään 50 % kustannuksista.
Tarkemmat tiedot avustuksesta täältä: www.ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon
