Sähköjärjestelmät
Aurinkoenergiajärjestelmien hinta on laskenut viime vuosina, mikä tekee niistä jo kannattavia investointeja. Myös aurinkosähkön hyvityslaskentamalli tekee aurinkopaneelien hankinnan taloyhtiölle jatkossa kannattavammaksi. Myös valaistuksen optimoinnin ja automaation avulla voidaan säästää energiaa. Alla löytyy tietoa ja vinkkejä kiinteistöjen sähköjärjestelmien suhteen.
Aurinkosähkö
Edellyttää vapaata kattopinta-alaa, jonka ilmansuunta on kaakon ja lounaan välillä.
Suurempi voimala on pientä halvempi €/kWp tai €/kWh.
Mitoitukseen vaikuttaa vapaan kattopinta-alan ja rakenteellisen kantavuuden lisäksi kiinteistösähkön kulutus ja tulevaisuuden varautuminen (esimerkiksi sähköautojen latauspisteet), kiinteistössä mahdollisesti aurinkoenergian tuotannon mukaan ohjattavat sähkökuormat, mahdollisen energiayhteisön (mukaan lähtevät huoneistot) sähkönkulutus. Näiden perusteella voidaan määrittää hyvällä omakäyttöosuudella oleva järjestelmä.
Osa energiayhtiöistä tarjoaa virtuaaliakkupalvelua, jolloin ylituotanto voidaan varastoida sähköverkkoon ja tällöin voimalan voi hieman ylimitoittaa omaan tehontarpeeseen nähden. Sähköverkkoon varastoidusta sähköstä joutuu maksamaan siirtomaksun ja sähköveron.
Sähkön varastoiminen akkuun kiinteistöllä ei ole tällä hetkellä kannattavaa, mutta voi tulla kannattavaksi akkutekniikan kehittyessä.
Huomioitavaa
Kannattavinta asentaa uudelle katolle, lähiaikoina saneeratulle katolle tai katon saneerauksen yhteydessä.
Voimalaan kannattaa tehdä laajennusvaraus, jos esimerkiksi myöhemmin siirrytään maalämpöön ja sähkönkulutus kasvaa tai sähköä voi jatkossa myydä asunto-osakeyhtiön osakkaille.
Luvan tarve tarkistettava. Joillain paikkakunnilla tarvitaan toimenpidelupa kaikkiin kohteisiin ja julkisivultaan suojelluille kohteille tarvitaan lupa aina.
Aurinkopaneeleille tulee löytyä katolta riittävästi varjostamatonta aluetta. Paneeleja on mahdollista asentaa myös esimerkiksi talon seinustalle pystyasentoon.
Valaistus
Yleisten tilojen valaistuksessa on kannattavaa käyttää tunnistinvalaisimia, jolloin valaistus kytkeytyy päälle vain tarvittaessa.
Valaistuksen ohjaukseen kannattaa kiinnittää huomiota muun sähkösaneerauksen yhteydessä.
Ulkovalaistuksen yhteydessä on järkevää käyttää hämäräkytkimiä, jotta valaistuksessa ei tuhlata energiaa päiväsaikaan.
Loisteputkien tai halogeenipolttimoiden tilalle kannattaa vaihtaa LED-polttimot, mikäli se on valaisimen toimintaympäristön kannalta mahdollista. Saunassa LED ei ympäristön lämpötilan kannalta ole monesti toimiva vaihtoehto.
Huomioitavaa
Yksittäisen valaisimen uusimisen yhteydessä kannattaa valita valaisin, joka soveltuu myös käytettäväksi koko valaistusjärjestelmän päivittyessä.
Valaistusta kannattaa päivittää erityisesti muiden sähkösaneerausten yhteydessä.
Valaistuksella suuri merkitys myös asumisviihtyvyyteen sekä turvallisuuteen.
Sähköautojen lataus
Latauspisteiden suunnittelu vaatii yleensä ammattilaisen.
Latauspisteiden tehoon ja määrään vaikuttavat käytettävissä oleva kaapelointi sekä kiinteistön sähköliittymään kohdistuva kuormitus.
Samalla kannattaa huomioida myös tulevat sähköliittymän laajennustarpeet, mikäli kiinteistöön saatetaan asentaa esimerkiksi lämpöpumppuja.
Latauspisteiden osalta on olemassa useita eri vaihtoehtoja.
Järjestelmä voidaan hankkia eri rahoitusvaihtoehdoilla (esimerkiksi leasing, ulkoistettu palvelu, kokonaan omaksi). Lisäksi latauspisteissä on erilaisia mahdollisuuksia älykkääseen lataukseen ja laskutukseen tunnistautumisella. Eri latausratkaisuja vertailemalla voidaan löytää parhaiten omaan taloyhtiön sopiva ratkaisu ja/tai palveluntarjoaja.
Huomioitavaa
Latauspisteiden suunnittelu kannattaa aloittaa ammattilaisen kartoituksella, jossa käydään läpi sähköliittymän mitoitus, latauspisteille käytettävissä oleva kaapelointi, latauspisteiden määrä sekä niiden teho.
Sähköliittymän riittävyyteen kannattaa jättää varaa tuleville sähköjärjestelmän laajennuksille.
Erilaisia latauksen ja laskutuksen ratkaisuita on useita, laaja vertailu kannattaa!
Järjestelmän kokonaisuuden suunnittelu on suositeltavaa jättää ammattilaiselle.
Rakennusautomaatio
Rakennusautomaatiolla voidaan saavuttaa energiansäästöä sekä lisätä asumisviihtyvyyttä. Yleisiä automatisoituja kohteita ovat ulkovalaistukset, erilaiset sulanapidot sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Tärkeää on, mitä mittauksia automaatioon on kytketty ja mitä niiden perusteella ohjataan tai mitä mittaustuloksista seurataan. Käytettävästä rakennusautomaatiojärjestelmästä riippuen järjestelmä voi olla helposti laajennettavissa tai etähallittavissa. Lisäksi mittaustulosten perusteella voidaan määrittää eri järjestelmien huollon tarvetta, esimerkiksi ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihtotarvetta.
Ulkovalaistusta ohjataan yleensä ainakin kellonajan ja/tai valoisuuden perusteella. Lisäksi voidaan käyttää liike- tai läsnäolotunnistimia.
Sulanapitojen (esimerkiksi sadevesijärjestelmät) ohjauksessa käytetään usein ulkolämpötilaa.
Lämmitysverkostossa automatisoituna on usein erilaiset venttiilit sekä pumput. Mitattavia kohteita ovat usein lämmitysverkon meno- ja paluuveden lämpötilat, käyttöveden kiertojohdon paluun lämpötila sekä ulkolämpötila. Ulkolämpötilan perusteella usein ohjataan lämmitysverkon menoveden lämpötilaa.
Ilmanvaihdon automaation taso riippuu merkittävästi käytettävästä järjestelmästä. Huoneistokohtaisessa ja lämmön talteenotolla varustetussa koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa on hyvin eri tilanne verrattuna keskitettyyn koneelliseen poistoilmanvaihtoon tai painovoimaisesti toimivaan ilmanvaihtoon. Koneellisesta ilmanvaihtoa voidaan ohjata esimerkiksi kello-ohjauksella tai erilaisilla olosuhdemittauksilla.
Huomioitavaa
Järjestelmistä saatavan datan perusteella voidaan löytää tarpeettomasti energiaa kuluttavia kokonaisuuksia ja analysoida huollon tarvetta. Lisäksi järjestelmille voidaan asettaa erilaisia hälytyksiä, vaikkapa veden kulutukseen liittyen. Seuranta on siis tärkeää!
Järjestelmien ohjaus perustuu yleensä mittauksiin.
Järjestelmät voivat auttaa energian säästössä, mikäli järjestelmän säädöt ovat asianmukaiset ja toimivat oikein. Esimerkiksi rännien sulanapitoon ei kannata käyttää energiaa kovalla pakkasella tai kesäaikaan. Toiminta-alue yleensä välillä -3…+3°C.
Järjestelmillä voidaan lisätä asumisviihtyvyyttä selvästi. Ilmanvaihdon ohjaus sisäilman olosuhdemittausten perusteella sekä järkevä valaistuksen ohjaus ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Automaatiojärjestelmien tarkastus ja huolto tulee tehdä säännöllisesti.
