Energiatehokas kotitalous - mitä se tarkoittaa?

Pientalon energiakulutuksesta jopa 40–60 % kuluu tilojen lämmitykseen. Käyttöveden lämmitykseen energiasta kuluu vuositasolla noin 20–30 % ja käyttösähköön vastaavasti noin 20–30 %. Näihin suhteisiin vaikuttaa käyttäjän toiminnan lisäksi merkittävästi myös talon rakenteet sekä ilmanvaihdon toteutustapa. Energiansäästöä tavoitellessa kannattaa ensisijaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka vähentävät energian tarvetta. Esimerkiksi erilaiset lämpöpumput eivät vähennä lämmitysenergian tarvetta kiinteistössä, vaan hyvän hyötysuhteensa ansiosta vähentävät ainoastaan ostettavan energian määrää.

Sähkön käyttö kotitaloudessa

Sähkölämmityskohteissa tulee huomata, että lämmitystavan tai laitteistojen muutoksilla voidaan vaikuttaa vain osaan kokonaissähkön kulutuksesta ja kustannuksista. Varsinaisen tilojen lämmitykseen kuluvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on tyypillisesti noin puolet ja käyttöveden lämmityksen noin 20 %. Vanhoissa rakennuksissa lämmityksen osuus on suurempi ja uusissa energiatehokkuuden parantumisen myötä pienempi. Toisaalta lähes kaikki sisätilojen sähkön käyttö, kuten esimerkiksi sähkökiuas, kodinkoneet tai valaistus, myös lämmittävät tiloja.

Taulukossa on lämmitysenergian keskikulutusarvoja eri ikäisissä omakoti- ja paritaloissa sisältäen tilojen lämmityksen, käyttöveden ja lämmitysjärjestelmien sähkönkulutuksen.

www.ym.fi/Suomen-EPBD-2a-ilmoitus

(lähde: Pitkän aikavälin korjausstrategia)

Sähkölämmitteisten pientalojen seurantamittauksissa keskimäärin sähkön kokonaiskulutus on noin 18 000 – 20 000 kWh/vuosi, josta siis tilojen ja käyttöveden lämmityksen osuus on noin 13 000 – 15 000 kWh. Lämmityskustannuksina tämä on noin 2000 € vuodessa. Rakennuksen koko, rakentamisajankohta, sijainti ja käyttötottumukset vaikuttavat kulutusmäärään. Sähkölasku on talviaikaan merkittävästi suurempi kuin kesäaikaan, koska sähkö laskutetaan kuukausittain todellisen kulutuksen mukaan.

Kysy lisää kotitalouksien energiankulutuksesta

Sami Seuna

Sami Seuna

Energia-asiantuntija

Kuluttajat ja taloyhtiöt: Kanta-Häme, pienyritykset: Kanta-Häme ja Pirkanmaa

Pia Huhtala

Pia Huhtala

Energia-asiantuntija

Kuluttajat: Pirkanmaa

Lue lisää aiheesta kotitaloudet

pexels-pixabay-357440

Lämmönjakojärjestelmät

Lämmönjakojärjestelmät Lämmönjakojärjestelmät voidaan toimintaperiaatteensa mukaisesti jakaa kahteen pääryhmään, kuivaan lämmönjakoon (toteutus yleensä sähköpattereilla,...
pexels-ksenia-chernaya-5691550

Ovet ja ikkunat

Ovet ja ikkunat Ovien ja ikkunoiden tiiviydestä on syytä huolehtia energiatehokkuuteen pyrkiessä. Vedon tunne saa asukkaan usein nostamaan tilan lämpötilaa, jolloin ener...
pexels-paul-8246810

Sähkön käyttö kotitaloudessa

Sähkön käyttö kotitaloudessa Sähkölämmityskohteissa tulee huomata, että lämmitystavan tai laitteistojen muutoksilla voidaan vaikuttaa vain osaan kokonaissähkön kulutukse...
pexels-pixabay-62307

Vedenkäyttö

Vedenkäyttö Järkevä ja vastuullinen vedenkäyttö säästää energiaa, luontoa ja rahaa. Erityisesti veden lämmittäminen kuluttaa energiaa, jolloin lämpimän veden vähentämise...
pexels-krivec-ales-552774

Huollon vuosikello

Huollon vuosikello Tässä esiteltävä vuosikello on yleisluontoinen, vastaava kannattaa tehdä itse omaa rakennusta varten räätälöitynä ja liittää se osaksi huoltokirjaa.Ki...
pexels-alexander-grigorian-7396978

Lämmön talteenotto (LTO)

Lämmön talteenotto (LTO) Pientalon osalta merkittävin mahdollisuus lämmön talteenottoon on poistoilmasta. Tähän on kaksi vaihtoehtoa: Ilmanvaihdon lämmön talteenotto, ta...