Energiatehokas kotitalous - mitä se tarkoittaa?

Pientalon energiakulutuksesta jopa 40–60 % kuluu tilojen lämmitykseen. Käyttöveden lämmitykseen energiasta kuluu vuositasolla noin 20–30 % ja käyttösähköön vastaavasti noin 20–30 %. Näihin suhteisiin vaikuttaa käyttäjän toiminnan lisäksi merkittävästi myös talon rakenteet sekä ilmanvaihdon toteutustapa. Energiansäästöä tavoitellessa kannattaa ensisijaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka vähentävät energian tarvetta. Esimerkiksi erilaiset lämpöpumput eivät vähennä lämmitysenergian tarvetta kiinteistössä, vaan hyvän hyötysuhteensa ansiosta vähentävät ainoastaan ostettavan energian määrää.

Aurinkosähkö ja aurinkolämpö

Aurinkosähkö

Paikallisista sähköntuotantomuodoista aurinkopaneelit ovat lisääntyneet suomalaisten katoilla viime vuosina voimakkaasti. Merkittävimpinä kannusteina tälle voidaan nähdä paneelijärjestelmien hintojen laskeminen, ostosähkön kokonaishinnan nousu, kotitalousvähennykset paneelijärjestelmien asennustöistä sekä yleinen tietoisuus ja halu oman päästöttömän energian tuotantoon. Tyypillinen katolle asennettava, pii-kennoista koostuva, paneelijärjestelmä ei pysty auringonsäteilystä saatavaa energiaa aivan yhtä hyvällä hyötysuhteella hyödyntämään kuin vastaavan kokoiset aurinkokeräimet. Paneelien etuna on kuitenkin teknisesti helpompi toteutettavuus ja sähkön monipuolinen hyödynnettävyys, jolloin myöskään lämmöntuotanto- tai lämmönjakotavalla ei ole merkitystä.

Aurinkolämpö

Auringosta lämpöä talteen ottavat aurinkokeräimet saattavat olla varteenotettava tukilämmitysmuoto kohteissa, joissa lämmönjako on toteutettu vesikiertoisella lattia- tai patterilämmityksellä. Tällöin keräimissä lämmennyt lämmönsiirtoneste kiertää energiavaraajassa (vesivaraajassa) olevan kierukan läpi ja luovuttaa näin lämpönsä varaajaan. On kuitenkin tärkeä huomioida, että aurinkokeräimet eivät Suomen olosuhteissa toimi tilojen tai lämpimän käyttöveden lämmittämisessä päälämmitysmuotona, vaan loppu lämpö on tuotettava jollakin päälämmitysjärjestelmällä. Lämpöä tuottavia aurinkokeräimiä on toimintamekanismiltaan kahta päätyyppiä, tyhjiöputkikeräimiä ja tasokeräimiä. Nämä keräimet eroavat teknisiltä ominaisuuksilta jonkin verran toisistaan, mutta kumpaakin on Suomessa käytössä. Suurin osa Suomessa asennetuista järjestelmistä on kuitenkin tasokeräimiä. Aurinkolämpöjärjestelmän hyödynnettävyyteen ja soveltuvaan mitoitukseen vaikuttaa erityisesti käytössä oleva varaajakoko.

Kysy lisää kotitalouksien energiankulutuksesta

Sami Seuna

Sami Seuna

Energia-asiantuntija

Kuluttajat ja taloyhtiöt: Kanta-Häme, pienyritykset: Kanta-Häme ja Pirkanmaa

Pia Huhtala

Pia Huhtala

Energia-asiantuntija

Kuluttajat: Pirkanmaa

Lue lisää aiheesta kotitaloudet

pexels-dom-j-45110

Tuet ja rahoitus

Tuet ja rahoitus Tässä lisätietolinkit yleisimpiin tukikanaviin, mitä pientalon energiaremontteihin voidaan soveltaa.ELY-keskuksen tuki öljylämmityksen vaihtajille: www....
Kuntoselvitykset

Rakennuksen kuntoselvitykset

Rakennuksen kuntoselvitykset Tässä osiossa kuvataan, millaisia kuntoselvitysmalleja on olemassa, ja mitä rakennuksen omistajan kannattaa missäkin tilanteessa hyödyntää. ...
pexels-ksenia-chernaya-5691550

Ovet ja ikkunat

Ovet ja ikkunat Ovien ja ikkunoiden tiiviydestä on syytä huolehtia energiatehokkuuteen pyrkiessä. Vedon tunne saa asukkaan usein nostamaan tilan lämpötilaa, jolloin ener...
pexels-pixabay-357440

Lämmönjakojärjestelmät

Lämmönjakojärjestelmät Lämmönjakojärjestelmät voidaan toimintaperiaatteensa mukaisesti jakaa kahteen pääryhmään, kuivaan lämmönjakoon (toteutus yleensä sähköpattereilla,...
pexels-galvão-menacho-2877256

Ilmanvaihdon merkitys

Ilmanvaihdon merkitys Ilmanvaihdolla on varsin suuri vaikutus asunnon tai kiinteistön energiatehokkuuteen ja sisäilman laatuun. Tärkeää on kuitenkin huomata, että ilmanv...
pexels-andrea-piacquadio-3760067

Hankintaohjeistus ja tarjouspyyntö / Vesi-ilmalämpöpumppu

Hankintaohjeistus ja tarjouspyyntö / Vesi-ilmalämpöpumppu Yleistä ilma-vesilämpöpumpun urakkatarjouksien vertailusta ja tilauksen tekemisestäKaikki sopimiset AINA kirjal...