Energiatehokas kotitalous - mitä se tarkoittaa?

Pientalon energiakulutuksesta jopa 40–60 % kuluu tilojen lämmitykseen. Käyttöveden lämmitykseen energiasta kuluu vuositasolla noin 20–30 % ja käyttösähköön vastaavasti noin 20–30 %. Näihin suhteisiin vaikuttaa käyttäjän toiminnan lisäksi merkittävästi myös talon rakenteet sekä ilmanvaihdon toteutustapa. Energiansäästöä tavoitellessa kannattaa ensisijaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka vähentävät energian tarvetta. Esimerkiksi erilaiset lämpöpumput eivät vähennä lämmitysenergian tarvetta kiinteistössä, vaan hyvän hyötysuhteensa ansiosta vähentävät ainoastaan ostettavan energian määrää.

Aurinkosähkö ja aurinkolämpö

Aurinkosähkö

Paikallisista sähköntuotantomuodoista aurinkopaneelit ovat lisääntyneet suomalaisten katoilla viime vuosina voimakkaasti. Merkittävimpinä kannusteina tälle voidaan nähdä paneelijärjestelmien hintojen laskeminen, ostosähkön kokonaishinnan nousu, kotitalousvähennykset paneelijärjestelmien asennustöistä sekä yleinen tietoisuus ja halu oman päästöttömän energian tuotantoon. Tyypillinen katolle asennettava, pii-kennoista koostuva, paneelijärjestelmä ei pysty auringonsäteilystä saatavaa energiaa aivan yhtä hyvällä hyötysuhteella hyödyntämään kuin vastaavan kokoiset aurinkokeräimet. Paneelien etuna on kuitenkin teknisesti helpompi toteutettavuus ja sähkön monipuolinen hyödynnettävyys, jolloin myöskään lämmöntuotanto- tai lämmönjakotavalla ei ole merkitystä.

Aurinkolämpö

Auringosta lämpöä talteen ottavat aurinkokeräimet saattavat olla varteenotettava tukilämmitysmuoto kohteissa, joissa lämmönjako on toteutettu vesikiertoisella lattia- tai patterilämmityksellä. Tällöin keräimissä lämmennyt lämmönsiirtoneste kiertää energiavaraajassa (vesivaraajassa) olevan kierukan läpi ja luovuttaa näin lämpönsä varaajaan. On kuitenkin tärkeä huomioida, että aurinkokeräimet eivät Suomen olosuhteissa toimi tilojen tai lämpimän käyttöveden lämmittämisessä päälämmitysmuotona, vaan loppu lämpö on tuotettava jollakin päälämmitysjärjestelmällä. Lämpöä tuottavia aurinkokeräimiä on toimintamekanismiltaan kahta päätyyppiä, tyhjiöputkikeräimiä ja tasokeräimiä. Nämä keräimet eroavat teknisiltä ominaisuuksilta jonkin verran toisistaan, mutta kumpaakin on Suomessa käytössä. Suurin osa Suomessa asennetuista järjestelmistä on kuitenkin tasokeräimiä. Aurinkolämpöjärjestelmän hyödynnettävyyteen ja soveltuvaan mitoitukseen vaikuttaa erityisesti käytössä oleva varaajakoko.

Kysy lisää kotitalouksien energiankulutuksesta

Sami Seuna

Sami Seuna

Energia-asiantuntija

Kuluttajat ja taloyhtiöt: Kanta-Häme, pienyritykset: Kanta-Häme ja Pirkanmaa

Pia Huhtala

Pia Huhtala

Energia-asiantuntija

Kuluttajat: Pirkanmaa

Lue lisää aiheesta kotitaloudet

pexels-kampus-production-8815849

Sähkölasku

Sähkölasku Sähköenergiassa laskutus koostuu kolmesta osasta. Sähköenergiasta, sähkön siirrosta ja sähköverosta.Sähköveroon ja sähkön siirron kustannuksia ei itse voi vähentä...
pexels-pixabay-62307

Vedenkäyttö

Vedenkäyttö Järkevä ja vastuullinen vedenkäyttö säästää energiaa, luontoa ja rahaa. Erityisesti veden lämmittäminen kuluttaa energiaa, jolloin lämpimän veden vähentämiseen t...
pexels-alexander-grigorian-7396978

Lämmön talteenotto (LTO)

Lämmön talteenotto (LTO) Pientalon osalta merkittävin mahdollisuus lämmön talteenottoon on poistoilmasta. Tähän on kaksi vaihtoehtoa: Ilmanvaihdon lämmön talteenotto, tai po...
pexels-markus-spiske-218445

Sähkönkulutus

Sähkönkulutus Jokainen meistä voi vaikuttaa omaan sähkön kulutukseen. Yleisesti kaikkien asuntojen sähkön kulutuksessa on havaittavissa kaksi peruselementtiä. Sähkön perusku...
pexels-pixabay-357440

Lämmönjakojärjestelmät

Lämmönjakojärjestelmät Lämmönjakojärjestelmät voidaan toimintaperiaatteensa mukaisesti jakaa kahteen pääryhmään, kuivaan lämmönjakoon (toteutus yleensä sähköpattereilla, säh...
pexels-galvão-menacho-2877256

Ilmanvaihdon merkitys

Ilmanvaihdon merkitys Ilmanvaihdolla on varsin suuri vaikutus asunnon tai kiinteistön energiatehokkuuteen ja sisäilman laatuun. Tärkeää on kuitenkin huomata, että ilmanvaiht...