Energiatehokas kotitalous - mitä se tarkoittaa?

Pientalon energiakulutuksesta jopa 40–60 % kuluu tilojen lämmitykseen. Käyttöveden lämmitykseen energiasta kuluu vuositasolla noin 20–30 % ja käyttösähköön vastaavasti noin 20–30 %. Näihin suhteisiin vaikuttaa käyttäjän toiminnan lisäksi merkittävästi myös talon rakenteet sekä ilmanvaihdon toteutustapa. Energiansäästöä tavoitellessa kannattaa ensisijaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka vähentävät energian tarvetta. Esimerkiksi erilaiset lämpöpumput eivät vähennä lämmitysenergian tarvetta kiinteistössä, vaan hyvän hyötysuhteensa ansiosta vähentävät ainoastaan ostettavan energian määrää.

Lämmönjakojärjestelmät

Lämmönjakojärjestelmät voidaan toimintaperiaatteensa mukaisesti jakaa kahteen pääryhmään, kuivaan lämmönjakoon (toteutus yleensä sähköpattereilla, sähköisellä lattialämmityksellä tai ilmanvaihdon sähkölämmitykellä. Toinen pääryhmä on vesikiertoiset lämmönjakojärjestelmät, joissa lämpöä siirretään rakennuksen eri osiin veden avulla. Tätä voidaan soveltaa myös ilmalämmityksessä, jolloin ilmanvaihdon tuloilma lämmitetään vesiradiaattorin avulla.

Sähköpatterit

Perinteisesti sähköpatterit ovat rakennuksissa asennettu pääasiallisesti ikkunoiden alapuolelle. Tässä niillä on tilalämmityksen lisäksi myös toinen tehtävä, lämmin ilma nousee patterin kohdalla ylöspäin ja saa ikkunoiden sisäpinnassa kylmenneen ilman nousemaan ja sekoittumaan katon rajassa huoneilmaan. Tämä vähentää ikkunoiden aiheuttamaa kylmän/vedon tunnetta.

Sähköpattereissa energiansäästön mahdollisuudet ovat enimmäkseen lämpötilan tarkan ohjauksen varassa. Uusissa sähköpattereissa on usein tarkka elektroninen termostaatti, jolla huonelämpötila saadaan pysymään hyvin halutussa lämpötilassa. Lisäksi näissä on nykyisin usein vähintään viikkokello-ohjaus, jonka avulla voidaan alentaa huonelämpötilaa käytön ulkopuolella ja siten säästää energiakuluissa.  Vanhempien sähköpattereiden mekaanisten termostaattien toimintatarkkuus on huomattavasti uusia heikompi. Tämä voi johtaa tilojen tarpeettomaan lämmittämiseen, jolloin myös energiaa kuluu enemmän. Sähköpattereiden vaihto on lähes aina ammattilaisen tehtävä.

Lattialämmitys, sähkö

Sähköinen lattialämmitys on usein myös varaava, eli lämpöenergiaa varastoituu lattiaan, erityisesti mikäli lattialämmitys on asennettu betonivaluun tai sen pintaan. Yleisesti sähköisen lattialämmityksen kanssa käytetään joko pinta-anturilla varustettua termostaattia (säätää lattian pinnan lämpötilaa) tai huonetermostaattia (säätää huoneilman lämpötilan perusteella). Näiden lisäksi on nykyisin myös yhdistelmätermostaatteja, jolloin säätö perustuu lattian pintalämpötilaan ja huonelämpötilaan. Termostaattien toiminta vaikuttaa lattialämmityksen energiatehokkuuteen. Mikäli lattialämmitys on varaava, kannattaa sitä ohjata erityisesti edullisen sähkön hinnan aikoihin. Aiemmin tätä tehtiin yleisesti yösähkön ohjauksella. Mikäli kiinteistössä on vanhat termostaatit (yli 20 vuotta) tai niiden toiminta ei ole tarkkaa, kannattaa ne vaihtaa uusiin tarkempiin termostaatteihin. Tämä vaatii yleisesti sähköalan ammattilaisen kytkennän.

Kattolämmitys

Kattolämmityksessä lämmönlähteenä toimii yleisesti huonetilan kattoon asennnettu säteilylämmitin. Tämä ei nykypäivänä ole enää yleisesti toteutettu, koska lämmitysmuoto ei ole erityisen energiatehokas lämmön noustessa ylöspäin. Tällä tavalla toteutettujen tilojen sisäkattojen saneerauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei lämmityskalvo vahingoitu ja että valitut pintamateriaalit johtavat ja säteilevät lämpöä tehokkaasti.

Vesipatterit

Vesipatterit ovat yleisesti käytetty lämmöjakotapa, etenkin vanhemmissa kiinteistöissä. Ikkunoiden alle sijoitettuna pattereilla on tilalämmityksen lisäksi myös toinen tehtävä, lämmin ilma nousee patterin kohdalla ylöspäin ja saa ikkunoiden sisäpinnassa kylmenneen ilman nousemaan ja sekoittumaan katon rajassa huoneilmaan. Tämä vähentää ikkunoiden aiheuttamaa kylmän/vedon tunnetta.

Vanhat patterit saattavat olla vain yksilehtisiä, eli lämmittävää pinta-alaa on vain patterin etupinta ja takapinta. Uudet vesipatterit ovat yleisesti vähintään 2- tai 3-lehtisiä, jolloin lämmittävä pinta-ala on paljon suurempi. Suurempi pinta-ala auttaa vähentämään lämmityksessä kiertävän veden lämpötilaa, ja siten näiden vaihto voi olla hyödyllistä, etenkin jos lämpö tuotetaan järjestelmään lämpöpumpulla. Vesipattereiden kanssa hyvä termostaatti auttaa säästämään energiaa, kun tilaa ei tällöin lämmitetä tarpeettomasti. Termostaattien toiminta on hyvä tarkastaa säännöllisesti ja kiertää termostaatteja koko toiminta-alueen verran ainakin pari kertaa vuodessa. Tällä varmistetaan, ettei termostaatti pääse jumittumaan. Termostaatit voi myös vaihtaa ns. älyventtiileihin, joita voidaan säätää etänä tai erillisen huoneohjauksen välityksellä. Näiden avulla voidaan tilojen lämpötiloja hallita tarkemmin ja mahdollistaa energian säästö keskittämällä lämmitystä tarpeenmukaisesti.

Vesikiertoinen lattialämmitys

Lattialämmitys on usein myös varaava, eli lämpöenergiaa varastoituu lattiaan, erityisesti mikäli lattialämmitys on asennettu betonivaluun tai sen pintaan. Uusissa vähäisen energiatarpeen rakennuksissa tämä voi jopa muodostaa haasteen, koska varaava lämmitys ei reagoi kovin nopeasti lämmitystarpeen muutoksiin, esimerkiksi ulkoilman lämmetessä. Lattialämmityksessä lämpöä luovutetaan tilaan koko lattialämmityksen alueelta, eli lämmittävä pinta-ala on usein varsin suuri. Tästä syystä lattialämmityksessä kiertävän veden lämpötila on usein huomattavasti patteriverkostoa alempi, jolloin tämä lämmönjako soveltuu hyvin erityisesti lämpöpumpuilla tuotetun lämmön jakamiseen.

Vesikiertoisen lattialämmityksen säätö tapahtuu yleisesti jakotukilla, jossa lattialämmityksen piirit jaetaan. Piirien virtausta ohjataan venttiileillä. Nykyisin näitä venttiileitä saa myös etäohjattua, jolloin huonetermostaattien lisääminen myös vanhaan vesikiertoiseen lattialämmitysjärjestelmään on monesti mahdollista.

Play Video about Hyväksy evästeen suostumus
Patteritermostaatin verrytys ja ilmaus.

Kysy lisää kotitalouksien energiankulutuksesta

Pia Huhtala

Pia Huhtala

Energia-asiantuntija

Kuluttajat: Pirkanmaa

Sami Seuna

Sami Seuna

Energia-asiantuntija

Kuluttajat ja taloyhtiöt: Kanta-Häme, pienyritykset: Kanta-Häme ja Pirkanmaa

Lue lisää aiheesta kotitaloudet

pexels-andrea-piacquadio-3760067

Hankintaohjeistus ja tarjouspyyntö / Vesi-ilmalämpöpumppu

Hankintaohjeistus ja tarjouspyyntö / Vesi-ilmalämpöpumppu Yleistä tarjouksesta, urakkatarjouksien vertailusta ja tilauksen tekemisestäKaikki sopimiset AINA kirjallisesti!Vas...
pexels-steve-johnson-861414

Käyttöveden lämmitys

Käyttöveden lämmitys Lämpimän käyttöveden tuottaminen on yksi osa lämmitysratkaisua. Asuinrakennuksissa veden kulutus on noin 100 – 150 l/henkilö vuorokaudessa. Tästä lämpim...
pexels-paul-8246810

Sähkön käyttö kotitaloudessa

Sähkön käyttö kotitaloudessa Sähkölämmityskohteissa tulee huomata, että lämmitystavan tai laitteistojen muutoksilla voidaan vaikuttaa vain osaan kokonaissähkön kulutuksesta ...
pexels-alexander-grigorian-7396978

Lämmön talteenotto (LTO)

Lämmön talteenotto (LTO) Pientalon osalta merkittävin mahdollisuus lämmön talteenottoon on poistoilmasta. Tähän on kaksi vaihtoehtoa: Ilmanvaihdon lämmön talteenotto, tai po...
pexels-kindel-media-9875441.jpg

Aurinkosähkö ja aurinkolämpö

Aurinkosähkö ja aurinkolämpö AurinkosähköPaikallisista sähköntuotantomuodoista aurinkopaneelit ovat lisääntyneet suomalaisten katoilla viime vuosina voimakkaasti. Merkittävi...
pexels-galvão-menacho-2877256

Ilmanvaihdon merkitys

Ilmanvaihdon merkitys Ilmanvaihdolla on varsin suuri vaikutus asunnon tai kiinteistön energiatehokkuuteen ja sisäilman laatuun. Tärkeää on kuitenkin huomata, että ilmanvaiht...