Kaukolämpö

Kaukolämpöjärjestelmässä lämpöä tuodaan rakennukseen kaukolämpöverkosta. Laitteistoksi rakennuksessa tarvitaan lämmönvaihdinpaketti, jossa kaukolämpöputkiston lämpö siirretään kiinteistön käyttöön. Lämmityksessä käytetty energia mitataan yleisesti meno- ja paluuveden lämpötilaeron ja virtausmäärän avulla. Kaukolämpöjärjestelmän etuina voidaan pitää toimintavarmuutta ja saatavilla olevaa tehoa, sekä nykyisiin sähkömarkkinoihin nähden vakaampana pysyvää hintatasoa.

Kaukolämpöjärjestelmän haasteena voi olla saatavuus, koska kiinteistön tulee sijaita hyvin lähellä olemassa olevaa kaukolämpöputkistoa. Kaukolämmön suhteen alueellisten toimijoiden välillä on eroja liittymisen ja hinnoittelun ja myöskin kaukolämmön tuotannon päästöjenkin osalta, joten tätä harkitessa tulee tarkastella oman alueen toimijan tietoja.

Öljykattilat

Öljykattilan etuna on pidetty sitä, että se kykenee tuottamaan suuren lämmitystehon. Tästä syystä öljylämmitteisissä rakennuksissa ei välttämättä ole käytetty erillistä lämminvesivaraajaa lainkaan lämmitysverkon osana. Haasteena öljylämmityksen osalta nouseekin erityisesti esiin öljyn polttamisen päästövaikutukset sekä öljyn hintaa. Öljylämmitystä voi tukea ilmalämpöpumpulla tai tulisijojen käytöllä.

Öljylämmitystä on viime aikoina vaihdettu yleisimmin ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöpumppuun.

Näissä muutoksissa on kuitenkin tärkeää lisätä järjestelmään myös lämminvesivaraaja, mikäli tälläistä ei vanhassa järjestelmässä ole. Toimivaa öljylämmitysjärjestelmää voidaan myös hyödyntää ilma-vesilämpöpumpun rinnalla hybridijärjestelmänä, jolloin öljyllä tuotetaan huipputeho, jota ilma-vesilämpöpumppu ei kykene tuottamaan, erityisesti kovalla pakkasella.

Puupohjaiset polttoaineet

Yleisimmin käytössä olevat puupohjaisia polttoaineita lämmityskattiloissa ovat puupelletti, hake ja klapit. Kaikki nämä polttoaineet tarvitsevat varastointitilaa, tosin käytön ja ylläpidon kannalta järjestelmissä on eroja. Klapikattila vaatii käyttöönsä eniten aikaa käyttäjältä, puupelletti ja hakejärjestelmät saadaan toimimaan pääasiassa hyvin automaattisesti. Käyttäjän toimiksi jääkin usein vain toimivuuden seuranta sekä palamisessa syntyneen tuhkan tyhjennys. Puupohjaisten polttoaineiden etuna on öljylämmityksen tapaan kyky suureen tehotuottoon. Klapikattilan kanssa tarvitaan usein myös suurehko varaaja, johon polttamisessa tuotettu energia varastoidaan. Varaajan koko on tässä verrannollinen lämmityskertojen tiheyteen.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumppu on hyvä tukilämmitysmuoto, erityisesti kun ulkolämpötila ei laske tarpeettoman kylmäksi. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde heikkenee mitä kylmemmästä ilmasta lämpöä otetaan ja mitä kuumempaa ilmaa sillä yritetään saada tuotettua sisätiloihin. Päälämmönlähteeksi kiinteistöön ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan sovellu, koska se ei kykene kovalla pakkasella tuottamaan kiinteistön lämmitykseen tarvittavaa tehoa. Ilmalämpöpumppu soveltuukin tukemaan suoran sähkölämmityksen kiinteistöjä, koska se toimii hyvällä hyötysuhteella suurimman osan lämmityskaudesta ja auttaa siten vähentämään ostettavan sähköenergian määrää. Vastaavasti ilmalämpöpumppu soveltuu erityisen hyvin myös öljylämmityksen tueksi. Lisäksi ilmalämpöpumppu on usein myös tehokas mahdollisuus kiinteistön kesäaikaiseen jäähdyttämiseen, vaikkakin jäähdytys osaltaan lisääkin hieman energiankulutusta.

Lisätietoa ilmalämpöpumpuista:
Motiva – ilmalämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumput

Kuten tavalliset ilmalämpöpumputkin, myös ilma-vesilämpöpumput ottavat lämpöenergiaa ulkoilmasta. Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi, mitä pienempi lämpötilaero on ulkoilman ja lämmitettävän veden välillä. Tästä syystä lattialämmitys on ilma-vesilämpöpumpun kanssa selvästi patteriverkkoa parempi lämmönjakotapa, koska lämmityskiertoon tarvittavan veden lämpötila on lattialämmityksellä selvästi alhaisempi. Ilma-vesilämpöpumpuissa on lähes aina sähkövastukset, joilla lämpöenergiaa tuotetaan, kun ulkoilmasta sitä ei enää ole riittävästi saatavilla. Lisäksi sähkövastuksia käytetään näissä pumpuissa usein myös käyttöveden kuumennukseen, mikäli varaajakoko on pieni. Näistä syistä ilma-vesilämpöpumpun sähköenergian kulutus kasvaa selvästi kovilla pakkasilla, etenkin jos tällöin joudutaan myös tuottamaan lämmintä käyttövettä.

Usein vanhojen öljylämmityskiinteistöjen lämmitystavan muutoksen yhteydessä kannattaakin pyytää sähkötehojen hallinnan takia vähintään vuorottelukytkentä lämpöpumpun, sähkökiukaan ja sähkölieden osalta. Vuorottelukytkennällä varmistetaan, ettei liian paljon isoja sähkökuormia ole samanaikaisesti päällä. Useissa vanhoissa pientaloissa käytetään yleisesti 3×25 ampeerin pääsulakkeita ja näiden tehonkesto on helposti koetuksella, mikäli lämpöpumpun vastukset, kiuas ja liesi ovat samanaikaisesti päällä.

Lisätietoa ilma-vesilämpöpumpuista:
Motiva – Ilma-vesilämpöpumppu

Maalämpöpumput

Maalämpöjärjestelmä on teknisesti lähes vastaava kuin ilma-vesilämpöpumppu, mutta ulkoilman sijaan järjestelmä ottaa lämpöenergiaa maaperästä. Maaperän lämpötila on lämmityskaudella selvästi ulkoilman lämpötilaa korkeampi, jolloin maalämpöjärjestelmän hyötysuhde ei vaihtele yhtä rajusti ulkolämpötilan mukaan kuin ilma-vesilämpöpumpulla. Tästä syystä maalämpöjärjestelmän sähkötehon tarve ei kasva yhtä voimakkaasti kovempanakaan pakkasjaksona.

Lämpöenergiaa maalämpöpumppu ottaa sähköverkon lisäksi yleisemmin poratusta lämpökaivosta mutta myös pintakeruupiiri on mahdollinen. Maalämpöjärjestelmän hinta-ero ilma-vesilämpöpumppuun nähden perustuukin yleisesti tähän keruupiirin (energiakaivo tai peltokenttä) toteuttamiseen. Energiakaivon kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, kuinka lähellä kallioperä sijaitsee. Mikäli kallioperä on hyvin syvällä, joudutaan energiakaivoa suojaputkittamaan pitkältä matkalta, mikä nostaa kustannuksia.

Usein vanhojen öljylämmityskiinteistöjen lämmitystavan muutoksen yhteydessä kannattaakin pyytää sähkötehojen hallinnan takia vähintään vuorottelukytkentä lämpöpumpun, sähkökiukaan ja sähkölieden osalta. Vuorottelukytkennällä varmistetaan, ettei liian paljon isoja sähkökuormia ole samanaikaisesti päällä. Useissa vanhoissa pientaloissa käytetään yleisesti 3×25 ampeerin pääsulakkeita ja näiden tehonkesto on helposti koetuksella, mikäli lämpöpumpun vastukset, kiuas ja liesi ovat samanaikaisesti päällä.

Maalämpöjärjestelmän etuna voidaan myös pitää mahdollisuutta edulliseen jäähdytykseen kesäaikana, koska energiakaivon lämpötila on yleisesti 6-10 asteen välillä. Tätä lämpötilaa voidaan hyödyntää erillisen lämmönvaihtimen ja jäähdytyskonvektorin avulla sisäilman jäähdyttämiseen. Tämän jäähdytystavan sähkönkulutus on huomattavasti lämpöpumppuja pienempää, koska sähköä tarvitaan vain nesteen kierrättämiseen ja konvektorin puhaltimen pyörittämiseen.

Lisätietoa maalämmöstä:
Motiva – Maalämpöpumppu