Energiatehokas kotitalous - mitä se tarkoittaa?

Pientalon energiakulutuksesta jopa 40–60 % kuluu tilojen lämmitykseen. Käyttöveden lämmitykseen energiasta kuluu vuositasolla noin 20–30 % ja käyttösähköön vastaavasti noin 20–30 %. Näihin suhteisiin vaikuttaa käyttäjän toiminnan lisäksi merkittävästi myös talon rakenteet sekä ilmanvaihdon toteutustapa. Energiansäästöä tavoitellessa kannattaa ensisijaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka vähentävät energian tarvetta. Esimerkiksi erilaiset lämpöpumput eivät vähennä lämmitysenergian tarvetta kiinteistössä, vaan hyvän hyötysuhteensa ansiosta vähentävät ainoastaan ostettavan energian määrää.

Rakenteet

Kiinteistön rakenteiden läpi poistuu lämpöenergiasta merkittävä osa. Rakenteiden lämmönläpäisyä kuvataan U-arvolla. Mitä pienempi U-arvo rakenteella on, sitä vähemmän lämpöenergiaa sen läpi siirtyy suhteessa sisä- ja ulkopuoliseen lämpötilaeroon.

Rakenteet on seuraavaksi jaettu eri osa-alueisiin, joita kaikkia kannattaa tarkastella erikseen. Eri rakenneosien kohdalla kerrotaan myös nykymääräysten mukainen U-arvo ko. rakenteelle sekä keskiarvo eri aikakausien tyypillisistä suunnitteluarvoista. Mikäli näiden ero on suuri, voi kyseisen rakennusosan eristävyyden parantaminen olla kannattavaa, erityisesti mikäli kyseinen rakennusosa on muutenkin saneerauksen kohteena.

Vaippa

U-arvot (Pirkanmaa)

Aikakausi Nykyinen U-arvo (W/m2K)
Nykytaso (2010-)
0,17 / 0,4 (hirsiseinä)
2007-2010
0,24
2003-2007
0,25
1985-2003
0,25
1975-1985
0,4 (Painotettu keskiarvo)*
-1975
0,7 (keskiarvo erilaisista rakenteista)*

* Nämä arvot ovat suuntaa antavia keskiarvoja erilaisista rakenteista. Painotuksessa puolilämpimään tilaan rajoittuvan rakenteen merkitystä pienennetty.

Rakennuksen vaipalla tarkoitetaan ulkoilmaa vasten olevaa seinäpintaa. Vaipan eristyksessä on tapahtunut rakennushistorian aikana merkittäviä parannuksia. Esimerkiksi vanhassa 1950-luvun rintamamiestalossa voi vaipan eristyksenä olla 100 mm kutterinpurua, kun nykyisin voidaan käyttää jopa 450 mm mineraalivillaa.

Mikäli rakennuksen vaippaan suunnitellaan lisäeristystä, kannattaa se yleisesti toteuttaa ulkopuolelta. Tällöin rakenteessa ei lisätä kosteusvaurion riskiä, kastepisteen siirtyessä ulommaksi rakenteessa. Kustannustehokkainta on yhdistää vaipan lisäeristys ulkoverhouksen remontin yhteyteen. Vanhemmissa rakennuksissa räystäslinja voi myös olla varsin lyhyt, jolloin se tulee huomioida lisäeristyksen suunnittelussa. Kattoremontin yhteydessä vanhemmissa rakennuksissa kannattaa räystäslinjaa jatkaa mahdollisuuksien mukaan, mikäli lisäeristystä harkitaan jatkossa.

Vaipan lisäeristäminen on mahdollista toteuttaa myös sisäpuolelta esimerkiksi pintasaneerauksen yhteydessä. Sisäpuolelta lisäeristettäessä tulee kiinnittää erityishuomiota rakenteen kosteuskäyttäytymiseen, ettei kastepiste pääse muodostumaan rakenteessa haitalliseen paikkaan. Sisäpuolista lisäeristystä suunniteltaessa kannattaa konsultoida rakennus- tai talotekniikka-alan ammattilaista kosteusriskien minimoimiseksi.

Yläpohja

Rakennuksen yläpohjan eristystä on usein helppo parantaa. Vanhat eristeet saattavat olla painuneet, tuuli ja eläimet ovat saattaneet ohentaa eristyskerrosta paikotellen. Lisäksi lämmön noustessa ylöspäin, korostuu yläpohjan merkitys erityisesti 1–1½ -kerroksisissa pientaloissa, koska pinta-ala on suurempi suhteessa lämmitettyyn pinta-alaan. Yläpohjan eristystä voi usein parantaa lisäeristämällä esimerkiksi puhallusvillalla. Lisäeristyksen yhteydessä tulee kuitenkin huolehtia yläpohjan tuuletuksesta.

Aikakausi Nykyinen U-arvo (W/m2K)
Nykytaso (2017-)
0,09
2010-2017
0,14
2007-2010
0,15
2003-2007
0,16
1985-2003
0,22
1978-1985
0,28 (painotettu ka. Työtilan ja puolilämpimään tilaan rajoittuvan merkitystä pienennetty)
1975-1978
0,35
1969-1975
0,44 (keskiarvo erilaisista rakenteista)
1962-1969
0,46 (painotettu ka., erikoisrakenteiden merkitystä pienennetty)
-1962
0,54 (keskiarvo erilaisista rakenteista)
Alapohja

Rakennuksen alapohjan merkitys on energiatehokkuuden kannalta usein pienempi kuin yläpohjan. Kuitenkin alapohjan eristyksen merkitys korostuu erityisesti rossipohjaisissa (alapuolelta ulkoilmalla tuulettuva rakenne) rakennuksissa. Mikäli maanvastaisessa rakenteessa käytetään lattialämmitystä, on lämmityksen alapuolisella eristyksellä suurempi merkitys, jotta lämpöä ei turhaan johdeta maaperään, vaan lämmityksen energia saadaan tehokkaammin siirrettyä lämmitettäviin tiloihin.

Aikakausi Nykyinen U-arvo (W/m2K)
Nykytaso (2010-)
0,14
2007-2010
0,19
2003-2007
0,20
1985-2003
0,29
1978-1985
0,32 (painotettu ka. Työtilan ja puolilämpimään tilaan rajoittuvan merkitystä pienennetty)
1975-1978
0,37 (keskiarvo, ulkoilmaan tai rossipohjaan rajoittuvat/maanvarainen <6m ulkoseinästä)
1969-1975
0,44 (keskiarvo, ulkoilmaan tai rossipohjaan rajoittuvat/maanvarainen <6m ulkoseinästä)
1962-1969
0,44 (keskiarvo, ulkoilmaan tai rossipohjaan rajoittuvat rakenteet)
-1962
0,51 (keskiarvo kaikista rakenteista)
Sokkeli ja/tai kellarin seinät

Näiden rakenneosien merkitys ei kiinteistön energiatehokuuden kannalta ole yleensä varsin suuri, koska ulkolämpötilaan rajoittuva pinta-ala on yleensä varsin pieni. Tällöin myös lämpöhukka näiden osien kautta on pienempi. Tärkeää kuitenkin on, että nämä rakenteet pysyvät kuivina, eli salaojituksen toimivuuteen ja sadevesien ohjaukseen tulee kiinittää huomiota. Mikäli salaojaremontti on ajankohtainen, on suotavaa asentaa kunnollinen routaeristys sokkelin ympärille. Tämä toimii samalla myös kellaritilojen ulkoseinien lämmöneristeenä.

Kysy lisää kotitalouksien energiankulutuksesta

Pia Huhtala

Pia Huhtala

Energia-asiantuntija

Kuluttajat: Pirkanmaa

Sami Seuna

Sami Seuna

Energia-asiantuntija

Kuluttajat ja taloyhtiöt: Kanta-Häme, pienyritykset: Kanta-Häme ja Pirkanmaa

Lue lisää aiheesta kotitaloudet

pexels-andrea-piacquadio-3760067

Hankintaohjeistus ja tarjouspyyntö / Vesi-ilmalämpöpumppu

Hankintaohjeistus ja tarjouspyyntö / Vesi-ilmalämpöpumppu Yleistä tarjouksesta, urakkatarjouksien vertailusta ja tilauksen tekemisestäKaikki sopimiset AINA kirjallisesti!Vas...
pexels-markus-spiske-218445

Sähkönkulutus

Sähkönkulutus Jokainen meistä voi vaikuttaa omaan sähkön kulutukseen. Yleisesti kaikkien asuntojen sähkön kulutuksessa on havaittavissa kaksi peruselementtiä. Sähkön perusku...
pexels-flash-dantz-7790431

Aurinkopaneelijärjestelmä

Aurinkopaneelijärjestelmä Aurinkopaneelijärjestelmien liittäminen ja tuotannon myyntiTällä hetkellä suurin osa katolle asennettavista aurinkopaneeleista on valmistettu piene...
pexels-klaus-nielsen-6303712

Sähkölämmityksen ohjaus

Sähkölämmityksen ohjaus Sähkölämmitykseen liittyy usein varsinaisten lämmityslaitteiden ja termostaattien lisäksi sähkökeskuksessa tai erillisessä ohjauskeskuksessa olevia o...
pexels-ksenia-chernaya-5691605

Rakenteet

Rakenteet Kiinteistön rakenteiden läpi poistuu lämpöenergiasta merkittävä osa. Rakenteiden lämmönläpäisyä kuvataan U-arvolla. Mitä pienempi U-arvo rakenteella on, sitä vähem...
pexels-alexander-grigorian-7396978

Lämmön talteenotto (LTO)

Lämmön talteenotto (LTO) Pientalon osalta merkittävin mahdollisuus lämmön talteenottoon on poistoilmasta. Tähän on kaksi vaihtoehtoa: Ilmanvaihdon lämmön talteenotto, tai po...