Vihersiirtymästä omavaraistalouteen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti jääkylmällä vedellä tarkastelemaan EU:n energiaomavaraisuuden tilannetta. Itsellenikin oli yllätys, kuinka paljon energiaa Eurooppaan on Venäjältä tuotu.

Teksti: Sami Seuna | Kuvat: Pexels.com

Vihersiirtymästä omavaraistalouteen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti jääkylmällä vedellä tarkastelemaan EU:n energiaomavaraisuuden tilannetta. Itsellenikin oli yllätys, kuinka paljon energiaa Eurooppaan on Venäjältä tuotu. Suurin osa EU:n käyttämästä maakaasusta tuodaan Venäjältä ja suomalaistenkin maakaasusta noin 40 % on peräisin itänaapurista. Suomen käyttämien energiamuotojen osalta keskeisintä on öljyn tuonti ja tähän asti jopa 70 – 90 % käyttämästämme öljystä on tuotu Venäjältä, hieman vuodesta riippuen. Määrällisesti puhutaan miljardeista litroista vuositasolla! Näköpiirissä kuitenkin on, että Länsi-Eurooppa irrotetaan mahdollisimman nopeassa aikataulussa Venäjästä.

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi viime vuoden maaliskuussa, että kaikesta maailman käyttämästä öljystä Venäjällä olisi tuotettu noin 13 %, mutta mikä huolestuttavinta, Venäjän osuus maailman öljyvuodoista olisi saman uutisen mukaan jopa puolet. Tämäkin on hyvä muistaa arvioitaessa kunkin öljyntuottajamaan vastuullisuutta.

Omavaraisuus on viime vuosina ruususen unta nukkunut ja nyt äkisti herätetty itseisarvo, joka ei ole ristiriidassa vihersiirtymän kanssa, mutta se voi vaikuttaa joihinkin valintoihin kuluttajia myöten. Yksi esimerkki on varautumistarve varajärjestelmiin. Vuonna 2020 Suomessa käynnistyi ennennäkemätön energiatukien tarjonta, joka latasi mm. lämpöpumppujen hankintaan vauhtia saneerausrintamalla. Vaatisi kuitenkin uudelleenharkintaa kahden ”energiatuen” ehtojen osalta, jotta öljyn polttoon perustuvia varajärjestelmiä saataisiin jätettyä kuluttajille. ELYn energiatuki ja suunnilleen samoilla ehdoilla saatava korotettu kotitalousvähennys edellyttävät öljylämmitysjärjestelmän poistoa, joka ei nykyisessä maailman tilanteessa ole ehkä järkevää. Jos öljyjärjestelmän purkamisen sijasta öljy jäisi tuki- ja varalämmityskäyttöön, sen kulutus kotitaloudessa tippuisi noin 80 – 95 %. Öljypoltin nimittäin kuluttaa vain noin 100W sähkötehon, joka olisi hyvin helppo kattaa laajan sähkökatkon tilanteessa aggregaatilla ja jopa reilun kokoisella akulla. Jotta lämmitysveden saa putkistossa kiertämään, tarvitaan omakotitalon kiertovesipumpulle tehoa noin 10 – 100W, lähinnä pumpun iästä, mallista ja säätötilanteesta riippuen.

Lähes unohtunut vaihtoehto lämpöpumpuille ja öljylämmitykselle on myös puupellettilämmitys. Etuina olisi öljyn tapaan pieni sähkötehon tarve ja oma polttoainevarasto. Puupelletin muihin etuihin kuuluvat kotimaisen uusiutuvan polttoaineen saatavuus, ekologisuus ja mitättömän pienet päästöt – ai niin – myös kohtuullinen polttoaineen hinta (nykyisin lämpöarvosta laskettuna noin 6 snt/kWh).

Rakennuksiin olisi saatava perusvarusteluun pienitehoinen 1-2kW:n aggregaatti ja/tai akut mm. varalämmitysjärjestelmän tarpeisiin. Omakotitaloissa useimmiten löytyvät tulisijat tulisi myös pitää käyttövalmiina, tarkoittaen mm. hormien säännöllistä nuohoamista ja riittävää, kuivana pidettyä puuvarastoa.

Lämpöpumput käyttävät toimintaansa sähköä, jota tuodaan vuositasolla Venäjältä noin 5 % ja suunnilleen saman verran Ruotsista/Norjasta. Tuontia tapahtuu ennen kaikkea kuormitushuippujen aikana, jotka tyypillisesti osuvat aikaisiin arkiaamuihin erittäin kovilla pakkasilla. Jos sähkönkulutuksen huipputehopiikkejä nipistetään Suomessa tarpeeksi uusiutuvan energian ja muun energiatehokkuuden parantamisen kautta, tuontienergiasta on mahdollista päästä eroon kokonaan. Tämä on täysin realistista, jos vain löytyy tarpeeksi tahtoa. Valitaan mahdollisimman energiatehokkaita maalämpöpumppuja ja tasoitetaan niiden kulutusta lämpökaivojen lataamisella aurinkolämpöjärjestelmien ja ns. maakylmän avulla.

Omavaraisuudessa ei ole kyse vain siitä, myykö Venäjä energiaa länteen tai haluaako länsi jatkossa edes ostaa energiaa idästä – kyse on myös siitä, toimivatko Suomessa sähkön siirtolinjat joka tilanteessa, jos nyt nähdyn kaltaisia ”erikoisoperaatioita” jonain päivänä nähtäisiin Suomessakin?

Sami Seuna 

Diplomi-insinööri, energia-asiantuntija

Ekokumppanit Oy