kare_ESR_lippulogo.png
kare_VipuvoimaaEUlta.png
kare_ELYlogo.png
Vaakuna_Tampere_negateksti
kare_TAMK_logo.png
Ekokumppanit logo

Taloyhtiön Energia-Apuri

Yhdessä kohti energiatehokasta taloyhtiötä!

Energia-apurin esittely

Taloyhtiön Energia-Apuri on isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen yhteinen työkalu, joka antaa ohjausta energiaremonttien oikea-aikaiseen toteuttamiseen. Energia-Apuri kannustaa energiahankkeiden tekemiseen ja tukee remonttien onnistumista. Tärkeää on suunnitelmallisuus remonttien toteuttamisessa sekä oikean ratkaisun löytäminen taloyhtiökohtaisesti. Energia-Apuri antaa vinkkejä, mitä kannattaa ottaa huomioon kutakin remonttia suunniteltaessa.

kare_buildingpassport_tiekartta_web1.png

Energia-apurin kuvaus ja käyttö

Sisällysluettelossa on listattu energiaremontit ja liittyvät asiakokonaisuudet aihealueittain. Jokaisen remontin alla on kuvaus sekä vinkkejä, mitä kannattaa ottaa huomioon kutakin remonttia  suunniteltaessa.

1/7 Kuinka hyvin tunnet taloyhtiösi?

Taloyhtiöllä on hyvä olla käytössä tiettyjä työkaluja, joilla energiankulutusta voidaan seurata ja hallita. Alta löytyy listaus hyödyllisistä työkaluista. Onko teidän taloyhtiössänne nämä asiat jo hallinnassa?

Klikkaa alta kaikki kohdat, jotka taloyhtiöllänne on käytössä:

Ohjeet taloyhtiölle

Taloyhtiöllä pitäisi olla yllä luetellut asiat olemassa. Jos jokin työkalu puuttuu, kysy asiaan apua isännöitsijältä.

Ohjeet taloyhtiölle

Taloyhtiö:

• Päättää talousarviosta, vastikkeista ja maksuista

• Valitsee hallituksen jäsenet

• Myöntää tili- ja vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle

• Päättää peruskorjauksista ja lainojen ottamisesta

• Valitsee tilin- ja toiminnantarkastajat

Taloyhtiön hallituksen tehtävät:

• Kunnossapitoselvitykset 5 vuoden ajalle sekä selvitys tehdyistä korjauksista

• Isännöitsijän valinta/isännöinnin hoitaminen, jos isännöitsijää ei ole valittu

• Varainhoidon valvonta

• Sopimuksien hyväksyminen.

Ohjeet isännöitsijälle

Tarkasta, onko isännöimälläsi taloyhtiöllä yllä luetellut asiat jo olemassa. Jos ei ole, kannattaa niiden käyttöönottoa selvittää taloyhtiön hallituksen kanssa.

Ohjeet isännöitsijälle

Isännöitsijän rooli:

• Hallituksen valitsema toimitusjohtaja

• Yhtiön edunvalvoja

• Operatiivinen johtaja

• Asioiden valmistelija ja esittelijä

• Päätösten toteuttaja

• Huolehtii yhtiön asioista

• Valmistelee yhtiökokoukset.

Taloyhtiön sidosryhmät

Taloyhtiön sidosryhmät

Roolijako:

• Asukkaat ja osakkaat

• Isännöitsijä

• Talonmies/huoltomies

• Rakennuttajat/rakennusliikkeet

• Palveluntuottajat

• Rahoituslaitos

• Vakuutusyhtiö.

2/7 Ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto

Ilmanvaihtojärjestelmät voi jakaa kolmeen pääkategoriaan:  painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poisto sekä keskitetty tai huoneistokohtainen tulo-/poistoilmanvaihto. Alta löydät tietoa ja huomioita ilmanvaihtoremonttiin liittyen.

Ilmanvaihdon saneeraus

• Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi ilmanvaihdoksi ja poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmän lisäys

• Poistoilmanvaihdon modernisointi lämmöntalteenotolla (ks. kohta Poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä)

• Huoneistokohtaisten lämmöntalteenotolla varusteltujen tulo-poisto-ilmanvaihtokoneiden asentaminen

• Keskitetty tulo-poisto-ilmanvaihto.

Ilmanvaihdon saneeraus - Huomioitavaa

Painovoimainen ilmanvaihto: Korvausilmareitit huomioitava, lisättävä tarvittaessa korvausilmaventtiilit

Keskitetty poistoilman lämmöntalteenotto: Korvausilmareitit huomioitava, lisättävä tarvittaessa korvausilmaventtiilit

Huoneistokohtainen tulo-/poistoilmanvaihtokone: Sopii kohteille, joihin ei voida rakentaa keskitettyä tulo- ja poistoilmanvaihtoa, raitisilman otto ei saa olla kadulta päin, edellyttää huoneistoihin tulokanaviston rakentamista

Keskitetty tulo-/poistoilmanvaihto: Edellyttää tuloilmakanavien rakentamista koko rakennukseen, mahdollistaa lämmön talteenoton koko rakennuksen ilmanvaihdosta ja/tai poistoilmalämpöpumpun asentamisen.

Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä

Kustannustehokas ratkaisu yli kolmikerroksisissa kerrostaloissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Soveltuu yksistään olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle tai maalämmön rinnalle.

Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä - Huomioitavaa

• Pitää olla keskitetty, vähintään porraskohtainen, koneellinen poistoilmanvaihto

• Ilmamäärän tulisi olla vähintään noin 400 l/s huippuimuria kohden

• Järjestelmän asentaminen on luvanvaraista

• Toimenpidelupa/Rakennuslupa talotekniikan muuttamiseksi (luvanvaraisuus tulee selvittää kunnan rakennusvalvonnasta)

• Kaukolämmön rinnalle kytkettynä edellyttää energialaitoksen hyväksynnän

• Kaukolämmön alajakokeskusta uudistettaessa on suositeltavaa selvittää poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmän toteutus.

Lämmitysverkon tasapainotus

• Lämmitysverkosto kannattaa tasapainottaa 10-15 vuoden välein

• Tasoittaa huoneistojen välisiä lämpötilaeroja ja poistaa mahdollista ylilämpöä

• Parantaa asumismukavuutta

• Voi säästää lämmityskuluissa 5-10 %, mikäli lähtötilanteessa on ylilämpimiä tiloja

• Mahdollistaa lämmönsäätökäyrän optimoinnin.

Lämmitysverkon tasapainotus - Suositeltavaa seuraavien toimenpiteiden yhteydessä

• Ikkunoiden uusiminen

• Ilmanvaihtoremontti

• Rakenteiden tiivistys

• Julkisivujen lisälämmöneristys

• Lämpöpumppujärjestelmän asennus.

Ilmanvaihdon säätö ja ohjaus

• Säätäminen ja ohjaaminen säästävät energiaa ja parantavat sisäilman laatua

• Oikein säädettynä talon rakenteet pysyvät paremmassa kunnossa

• Huoneistokohtaisessa ja keskitetyssä ilmanvaihdossa on mahdollista toteuttaa erilaisia säätötoimenpiteitä

• Säätö- ja ohjaustoimenpiteet voidaan yhdistää kiinteistön automaatiojärjestelmään

• Ilmanvaihdon yhdistäminen automaatiojärjestelmään on suositeltavaa

• Keskitetyn etävalvonnan avulla voidaan havaita vika- ja ongelmatilanteet välittömästi

• Vikatilainteiden havaitseminen helpottuu

• Saneerauksen yhteydessä on suositeltavaa lisätä ilmanvaihtojärjestelmä automaatiojärjestelmään.

Ilmanvaihdon säätö ja ohjaus - Huomioitavaa

Koneellinen poistoilmanvaihto:

• Energiatehokkuutta voidaan tehostaa poistoilmalämpöpulla, jonka avulla poistoilman lämpöenergia voidaan siirtää osaksi kiinteistön lämmitysjärjestelmää

• Talviaikana poistoilmalämpöpumpusta saatava lämpöenergia ei kata koko kiinteistön lämmitysenergian tarvetta

• Poistoilmapuhallin on suositeltavaa olla taajuusmuuttajalla ohjattu, jolla voidaan säätää puhaltimen nopeutta

• Kesäajalla hyödyllinen ominaisuus on yötuuletus, jonka avulla voidaan raikastaa kiinteistön sisäilmaa yöllä

Keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto:

• Ohjaus mahdollista olosuhteiden perusteella kuten huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa

• Edellyttää huoneistokohtaisia mittauksia ja päätelaiteohjauksia

• Suositeltavaa olla kytkettynä kiinteistöautomaatioon, jolloin ilmanvaihtokoneen etävalvonta mahdollista

• Mahdollisimman kattava valvonta laitteelle parhaan toiminnan optimoimiseksi, jos ilmanvaihto on varustettu huoneistokohtaisella ohjauksella

Huoneistokohtainen ilmanvaihto:

• Mahdollistaa jokaisen huoneiston kohdalla yksilöllisen ilmanvaihdon säätämisen

Esimerkkejä erilaisista ohjausmahdollisuuksista:

• Ilmanvaihdon tehostus tarpeen vaatiessa

• Poissaolo-ohjaus vähentää ilmanvaihtoa ja säästää energiaa, kun huoneistossa ei ole paikalla ihmisiä

• Kesäajalla hyödyllinen ominaisuus on yötuuletus, jonka avulla voidaan raikastaa huoneiston sisäilmaa yöllä

• Voidaan yhdistää kiinteistön tai huoneiston automaatiojärjestelmään

• Huoneistokohtainen ohjauspaneeli ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän ohjaukseen

• Lämmöntalteenoton hyötysuhteen mittaaminen

• Huoltoilmaisin muistuttaa tarvittavista ja tulevista huoltotoimenpiteistä

• Ilmanvaihtoa voidaan myös ohjata läsnäolon, hiilidioksidi- ja kosteuspitoisuuksin avulla.

3/7 Eristys ja tiivistys

Rakennukset eristäminen ja tiivistäminen vaikuttavat moneen asiaan, kuten ilmanvaihtoon sekä lämmitystarpeeseen. Alta löydät tietoa ja huomioita eristykseen ja tiivistykseen liittyen.

Julkisivujen lisälämmöneristys

VAIHTOEHDOT:

Lämpörappaus

Eristeen lisääminen vanhan eristeen päälle ja uuden julkisivupinnan tekeminen

Julkisivun uusimien kokonaisuudessaan eristeineen

Julkisivujen lisälämmöneristys - Huomioitavaa

Nykyisen seinärakenteen mahdollistamat korjaustoimenpiteet

Riittävätkö räystäät rakenteen paksuuden lisääntyessä

Lisäeristys on kannattava julkisivun saneerauksen yhteydessä

Seinärakenteen tuuletus/kosteuden hallinta pitää varmistaa

Räystäslinjan / yläpohjan tuuletus pitää varmistaa

Lämmitysverkon tasapainotus

Lämmitysverkosto kannattaa tasapainottaa 10-15 vuoden välein

Tasoittaa huoneistojen välisiä lämpötilaeroja ja poistaa mahdollista ylilämpöä

Parantaa asumismukavuutta

Voi säästää lämmityskuluissa 5-10 %, mikäli lähtötilanteessa on ylilämpimiä tiloja

Mahdollistaa lämmönsäätökäyrän optimoinnin

Lämmitysverkon tasapainotus - Suositeltavaa tehdä seuraavien toimenpiteiden yhteydessä

Ikkunoiden uusiminen

Ilmanvaihtoremontti

Rakenteiden tiivistys

Julkisivujen lisälämmöneristys

Lämpöpumppujärjestelmän asennus

Yläpohjan lisälämmoneristys

VAIHTOEHDOT:

Eristeen lisääminen

Yläpohjan ja eristeen uusiminen kokonaan

Yläpohjan lisälämmoneristys - Huomioitavaa

Varmistettava yläpohjan tuulettuvuus uudella eristepaksuudella, tarvittaessa räystäslinjan nosto (luvanvarainen toimenpide)

Yläpohjan/vesikaton saneerauksen yhteydessä kannattaa selvittää lisäeritysmahdollisuudet

Rakennuksen tiivistäminen

Edellyttää tiiveyskokeen lämpökuvauksella, jotta kylmäsillat löydetään

Rakennuksen tiivistäminen - Huomioitavaa

Pienempänä työnä ikkunoiden ja ovien karmien tiivistäminen

Huomioitava raitisilman virtaus, mikäli raitisilmaventtiilejä ei ole erikseen

Rakenteiden tiivistäminen keskittää korvausilmavirtaukset ikkunoiden ja ovien karmeihin

Kannattavaa on asentaa raitisilmaventtiilit ikkunoihin

Korvausilmanventtiilissä ilman virtausnopeus ei saa ylittää 2,5 m/s

Ikkunoiden ja ovien uusiminen

Suurin energiatehokkuuden parantuminen ikkunoiden osalta saavutetaan tapauksissa, joissa vanhat ikkunat eivät sisällä lämpöelementtiä.

Ikkunoiden ja ovien uusiminen - Huomioitavaa

Oven U-arvo

Ikkunan U-arvo ja g-arvo

Aran energia-avustuksen raja-arvot:
U-arvo < 0,7 W/m2K (tuki 50 %)
U-arvo 0,7 - 1,0 W/m2K (tuki 20 %)

Hyväkuntoisia ovia ja ikkunoita ei kannata uusia pelkän energiansäästön vuoksi

Ikkunoiden uusimisen yhteydessä korvausilmaventtiilien mitoitukset tarkistettava sekä ilmanvaihtojärjestelmä on suositeltavaa tasapainottaa

Uusien ikkunoiden sijoittamisessa seinärakenteeseen tulee huomioida mahdolliset tulevat julkisivukorjaukset/lisälämmöneristykset

4/7 Lämmitysjärjestelmät

Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat oleellisesti sijainti, kiinteistön koko sekä huoneistojen lämmitysjärjestelmä. Jos suunnitteilla on lähitulevaisuudessa myös kiinteistön eristys tai tiivistys toimenpiteitä, ne kannattaa huomioida lämmitysjärjestelmän mitoituksessa. Alla löytyy tietoa eri lämmitysjärjestelmävaihtoehdoista ja millaisiin kohteisiin ne sopivat. 

Maalämpö

Vaihtoehdot: Huipputehon tuotto sähkökattilalla tai nykyisellä lämmönlähteellä (esim. kaukolämpö tai öljy)

Syytä kiinnittää huomioita sähkötehojen hallintaan ja ohjauksiin

Varaajia voi käyttää puskurina ja lämmittää silloin kun sähkö on edullista (ns. kysyntäjousto)

Maalämpö - Huomioitavaa

Lopullisessa mitoituksessa huomioitava tulevat energiatehokkuustoimet. Esimerkiksi jos maalämmön asentamisen jälkeen ulkovaippa lisäeristetään ja ikkunat vaihdetaan, lämmönkulutus laskee

Poraus on luvanvaraista

Pohjavesialueet ja -pumppaamot asettavat rajoitteita

Maanalaiset rakennelmat ja varaukset estävät porauksen

Lämmitysverkon tasapainotus

Lämmitysverkosto kannattaa tasapainottaa 10-15 vuoden välein

Tasoittaa huoneistojen välisiä lämpötilaeroja ja poistaa mahdollista ylilämpöä

Parantaa asumismukavuutta

Voi säästää lämmityskuluissa 5-10 %, mikäli lähtötilanteessa on ylilämpimiä tiloja

Mahdollistaa lämmönsäätökäyrän optimoinnin

Lämmitysverkon tasapainotus - Suositeltavaa tehdä seuraavien toimenpiteiden yhteydessä

Ikkunoiden uusiminen

Ilmanvaihtoremontti

Rakenteiden tiivistys

Julkisivujen lisälämmöneristys

Lämpöpumppujärjestelmän asennus

Ilmavesilämpöpumppu

Sopii esim. pohjavesialueille, joille ei voi asentaa maalämpöä ja tonteille, joilla on maanalaisia rakenteita kuten parkkihalli

Pienkerrostalot ja pienet rivitaloyhtiöt ovat soveltuvia kohteita

Ilmavesilämpöpumppu - Huomioitavaa

Hyötysuhde heikkenee ulkolämpötilan laskiessa

Ulkoyksikkö aiheuttaa melua, joten sen sijainti ja laitevalinta on mietittävä tarkasti ja mahdollisesti äänieristettävä

Varaajaa voi käyttää puskurina ja lämmittää silloin kun sähkö on edullista (ns. kysyntäjousto)

Lisälämmönlähteenä nykyinen lämmitysmuoto (useimmiten sähkö, kaukolämpö tai öljy)

Kaukolämmön vaihto sähkökattilaan ei yleensä kannata, koska ilma-vesi-lämpöpumpun energiapeitto on alhaisempi kuin maalämpöpumpun

Poistoilmalämpöpumppu

Ilmanvaihdon mukana poistuvan lämpöenergian talteenotto

Lämpöenergia voidaan käyttää tuloilman lämmittämiseen, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lämmittämiseen

Vakiotehoinen ympäri vuoden, koska sisäilman lämpötila vuodenajasta riippuen lähelle sama

Poistoilmalämpöpumpulla saadaan hyödynnettyä vuositasolla 60-70% poistuvan ilman lämpöenergiasta

Poistoilmalämpöpumppu - Huomioitavaa

Sopii hyvin kohteisiin, joissa korvataan koneellinen poistoilmanvaihtokone

Ei voi toimia yksinään kiinteistön päälämmitysjärjestelmänä, vaan vaatii aina toisen lämmöntuotantotavan rinnalleen esimerkiksi kaukolämmön

Jäteveden lämmön talteenotto

Voidaan toteuttaa käytännössä kahdella eri tavalla

Voidaan ottaa talteen käyttäen lämmönvaihdinta siirtäen lämpöenergia esimerkiksi tuloilman lämmitykseen tai käyttöveden esilämmitykseen

Vaihtoehtoisesti lämmönvaihtimesta voidaan lämpöenergia siirtää lämmönkeruunesteen avulla kiinteistön lämpöpumpulle ja näin hyötysuhdetta saadaan nostettua

Poistoilmalämpöpumppu - Huomioitavaa

Säästöpotentiaali suurempi isoissa kiinteistöissä, joissa jäteveden virtaus ja määrä on suurempi

Kaukolämpö

Huoleton ja toimintavarma tapa lämmittää suurempaa kiinteistöä

Palvelu, jossa lämpöyhtiö vastaa laitteista ja niiden toimivuudesta

Kustannustehokas tapa lämmittää kiinteistöä tiheästi rakennetulla alueella, jonka ympärillä kaukolämpöverkko kulkee

Kaukolämpö voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä, tuotantotapa vaihtelee paikkakunnittain

Kaukolämpö - Huomioitavaa

Lämmönsiirtimet kestävät käyttöä yleensä yli 20 vuotta ja huoltotarve vähäinen

Pieni tilantarve lämmönjakohuoneessa ja lämmitysteho varmasti riittävä

Investoinnin suuruus pienempi kuin lämpöpumppuratkaisuissa

Hukkalämpöjen hyödyntäminen teollisuudesta ja sähköntuotannosta

Aurinkokeräimet

Kannattavin vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä, joissa ei toteuteta lämpöpumppujärjestelmää jostakin syystä.

Soveltuu hyvin kesäaikaisen lämpimän käyttöveden lämmityksessä. Vaatii kuitenkin aina riittävän varaajakoon.

Aurinkokeräimet - Huomioitavaa

Mitoitettava tarkasti kulutuksen mukaan, jottei järjestelmä kiehu

Edellyttää isoa vesimassaa, johon lämpöenergia pystytään varastoimaan

Tulevaisuuden lämpöenergian varastointiratkaisuna on maaperään rakennettava lämpövarasto

5/7 Sähköjärjestelmät

Aurinkoenergiajärjestelmien hinta on laskenut viime vuosina, mikä tekee niistä jo kannattavia investointeja. Myös aurinkosähkön hyvityslaskentamalli tekee aurinkopaneelien hankinnan taloyhtiölle jatkossa kannattavammaksi. Myös valaistuksen optimoinnin ja automaation avulla voidaan säästää energiaa. Alla löytyy tietoa ja vinkkejä kiinteistöjen sähköjärjestelmien suhteen. 

Aurinkosähkö

Edellyttää vapaata kattopinta-alaa, jonka ilmansuunta on kaakon ja lounaan välillä.

Suurempi voimala on pientä halvempi €/kWp tai €/kWh

Mitoitukseen vaikuttaa vapaan kattopinta-alan ja rakenteellisen kantavuuden lisäksi kiinteistösähkön kulutus ja tulevaisuuden varautuminen (esimerkiksi sähköautojen latauspisteet), kiinteistössä mahdollisesti aurinkoenergian tuotannon mukaan ohjattavat sähkökuormat, mahdollisen energiayhteisön (mukaan lähtevät huoneistot) sähkönkulutus. Näiden perusteella voidaan määrittää hyvällä omakäyttöosuudella oleva järjestelmä.

Osa energiayhtiöistä tarjoaa virtuaaliakkupalvelua, jolloin ylituotanto voidaan varastoida sähköverkkoon ja tällöin voimalan voi hieman ylimitoittaa omaan tehontarpeeseen nähden. Sähköverkkoon varastoidusta sähköstä joutuu maksamaan siirtomaksun ja sähköveron.

Sähkön varastoiminen akkuun kiinteistöllä ei ole tällä hetkellä kannattavaa, mutta voi tulla kannattavaksi akkutekniikan kehittyessä.

Aurinkosähkö - Huomioitavaa

Kannattavinta asentaa uudelle katolle, lähiaikoina saneeratulle katolle tai katon saneerauksen yhteydessä

Voimalaan kannattaa tehdä laajennusvaraus, jos esimerkiksi myöhemmin siirrytään maalämpöön ja sähkönkulutus kasvaa tai sähköä voi jatkossa myydä asunto-osakeyhtiön osakkaille.

Luvan tarve tarkistettava. Joillain paikkakunnilla tarvitaan toimenpidelupa kaikkiin kohteisiin ja julkisivultaan suojelluille kohteille tarvitaan lupa aina.

Aurinkopaneeleille tulee löytyä katolta riittävästi varjostamatonta aluetta. Paneeleja on mahdollista asentaa myös esimerkiksi talon seinustalle pystyasentoon.

Valaistus

Yleisten tilojen valaistuksessa on kannattavaa käyttää tunnistinvalaisimia, jolloin valaistus kytkeytyy päälle vain tarvittaessa

Valaistuksen ohjaukseen kannattaa kiinnittää huomiota muun sähkösaneerauksen yhteydessä

Ulkovalaistuksen yhteydessä on järkevää käyttää hämäräkytkimiä, jotta valaistuksessa ei tuhlata energiaa päiväsaikaan

Loisteputkien tai halogeenipolttimoiden tilalle kannattaa vaihtaa LED-polttimot, mikäli se on valaisimen toimintaympäristön kannalta mahdollista. Saunassa LED ei ympäristön lämpötilan kannalta ole monesti toimiva vaihtoehto

Valaistus - Huomioitavaa

Yksittäisen valaisimen uusimisen yhteydessä kannattaa valita valaisin, joka soveltuu myös käytettäväksi koko valaistusjärjestelmän päivittyessä

Valaistusta kannattaa päivittää erityisesti muiden sähkösaneerausten yhteydessä

Valaistuksella suuri merkitys myös asumisviihtyvyyteen sekä turvallisuuteen

Sähköautojen lataus

Latauspisteiden suunnittelu vaatii yleensä ammattilaisen.

Latauspisteiden tehoon ja määrään vaikuttavat käytettävissä oleva kaapelointi sekä kiinteistön sähköliittymään kohdistuva kuormitus.

Samalla kannattaa huomioida myös tulevat sähköliittymän laajennustarpeet, mikäli kiinteistöön saatetaan asentaa esimerkiksi lämpöpumppuja.

Latauspisteiden osalta on olemassa useita eri vaihtoehtoja.

Järjestelmä voidaan hankkia eri rahoitusvaihtoehdoilla (esimerkiksi leasing, ulkoistettu palvelu, kokonaan omaksi). Lisäksi latauspisteissä on erilaisia mahdollisuuksia älykkääseen lataukseen ja laskutukseen tunnistautumisella. Eri latausratkaisuja vertailemalla voidaan löytää parhaiten omaan taloyhtiön sopiva ratkaisu ja/tai palveluntarjoaja.

Sähköautojen lataus - Huomioitavaa

Latauspisteiden suunnittelu kannattaa aloittaa ammattilaisen kartoituksella, jossa käydään läpi sähköliittymän mitoitus, latauspisteille käytettävissä oleva kaapelointi, latauspisteiden määrä sekä niiden teho.

Sähköliittymän riittävyyteen kannattaa jättää varaa tuleville sähköjärjestelmän laajennuksille.

Erilaisia latauksen ja laskutuksen ratkaisuita on useita, laaja vertailu kannattaa!

Järjestelmän kokonaisuuden suunnittelu on suositeltavaa jättää ammattilaiselle.

Rakennusautomaatio

Rakennusautomaatiolla voidaan saavuttaa energiansäästöä sekä lisätä asumisviihtyvyyttä. Yleisiä automatisoituja kohteita ovat ulkovalaistukset, erilaiset sulanapidot sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Tärkeää on, mitä mittauksia automaatioon on kytketty ja mitä niiden perusteella ohjataan tai mitä mittaustuloksista seurataan. Käytettävästä rakennusautomaatiojärjestelmästä riippuen järjestelmä voi olla helposti laajennettavissa tai etähallittavissa. Lisäksi mittaustulosten perusteella voidaan määrittää eri järjestelmien huollon tarvetta, esimerkiksi ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihtotarvetta.

Ulkovalaistusta ohjataan yleensä ainakin kellonajan ja/tai valoisuuden perusteella. Lisäksi voidaan käyttää liike- tai läsnäolotunnistimia.

Sulanapitojen (esimerkiksi sadevesijärjestelmät) ohjauksessa käytetään usein ulkolämpötilaa.

Lämmitysverkostossa automatisoituna on usein erilaiset venttiilit sekä pumput. Mitattavia kohteita ovat usein lämmitysverkon meno- ja paluuveden lämpötilat, käyttöveden kiertojohdon paluun lämpötila sekä ulkolämpötila. Ulkolämpötilan perusteella usein ohjataan lämmitysverkon menoveden lämpötilaa.

Ilmanvaihdon automaation taso riippuu merkittävästi käytettävästä järjestelmästä. Huoneistokohtaisessa ja lämmön talteenotolla varustetussa koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa on hyvin eri tilanne verrattuna keskitettyyn koneelliseen poistoilmanvaihtoon tai painovoimaisesti toimivaan ilmanvaihtoon. Koneellisesta ilmanvaihtoa voidaan ohjata esimerkiksi kello-ohjauksella tai erilaisilla olosuhdemittauksilla.

Rakennusautomaatio - Huomioitavaa

Järjestelmistä saatavan datan perusteella voidaan löytää tarpeettomasti energiaa kuluttavia kokonaisuuksia ja analysoida huollon tarvetta. Lisäksi järjestelmille voidaan asettaa erilaisia hälytyksiä, vaikkapa veden kulutukseen liittyen. Seuranta on siis tärkeää!

Järjestelmien ohjaus perustuu yleensä mittauksiin.

Järjestelmät voivat auttaa energian säästössä, mikäli järjestelmän säädöt ovat asianmukaiset ja toimivat oikein. Esimerkiksi rännien sulanapitoon ei kannata käyttää energiaa kovalla pakkasella tai kesäaikaan. Toiminta-alue yleensä välillä -3…+3°C.

Järjestelmillä voidaan lisätä asumisviihtyvyyttä selvästi. Ilmanvaihdon ohjaus sisäilman olosuhdemittausten perusteella sekä järkevä valaistuksen ohjaus ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Automaatiojärjestelmien tarkastus ja huolto tulee tehdä säännöllisesti.

6/7 Hankesuunnittelu

Suunnitelmallisuus ja remonttien aikataulutus on tärkeää taloyhtiössä. Monilla remonteilla on vaikutusta toisiinsa, joten toteutusjärjestys kannattaa suunnitella kokonaisuutena. Kun tiedetään tulevat remontit ajoissa, myös rahoituksen hankkiminen on helpompaa. Alla olevasta kuvasta löytyy hankesuunnittelun vaiheet, joiden mukaan remontti etenee.

Energiatehokkuustoimenpiteiden
etenemisjärjestys

7/7 Selvitykset ja avustukset

Tässä osiossa kootaan yhteen tieto kaikista energia- ja kuntoselvityksistä, joita taloyhtiöille on saatavissa. Lisäksi listataan kaikki avustukset, joita taloyhtiöt voivat hyödyntää. Lisäksi annetaan vinkkejä, milloin kutakin selvitystä kannattaa hyödyntää.

Energiatehokkuusselvitykset: Energiakatselmus

Energiakatselmus

Energiakatselmuksella tarkoitetaan kattavaa ja perusteellista energiatehokkuusselvitystä, jossa analysoidaan rakennuksen energiankulutus ja ehdotetaan taloudellisesti kannattavia energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian toimenpiteitä. Energiakatselmuksen toteutustapa ja sisältö riippuu kuitenkin palveluntarjoajayrityksestä, joten kannattaa varmistua, että katselmus kattaa kaikki toivotut osa-alueet.

Rakennuksen omistaja saa energiakatselmuksesta tyypillisesti seuraavat tiedot:

• energian- ja vedenkäytön nykytilanne

• LVIS-järjestelmien toiminta

• säästötoimenpide-ehdotukset takaisinmaksuaikoineen

Taloyhtiön kannattaa hyödyntää energiakatselmusta, jos taloyhtiössä on selkeä tahtotila pienentää energiakustannuksia, mutta nykytilanne ei ole hyvin tiedossa.

Täällä voit perehtyä tarkemmin Motivan asuinkerrostalojen energiakatselmusmalliin: https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/ muut_energiakatselmukset/asuinkerrostalojen_ energiakatselmus

Energiakatselmuksen voi tilata energiatehokkuuspalveluita tarjoavilta konsulttiyrityksiltä.

Energiatehokkuusselvitykset: Monitavoiteoptimointi

Monitavoiteoptimointi

Energiatehokkuusselvitysten yhteydessä monitavoiteoptimoinnilla tarkoitetaan selvitystä, jossa optimoidaan rakennukselle kustannustehokkain toimenpidekokonaisuus. Se on kattavin energiatehokkuusselvitys, jonka taloyhtiö voi teettää.

Monitavoiteoptimoinnissa määritetään ensimmäiseksi energiatehokkuustoimenpiteet, joita rakennuksessa voitaisiin tehdä. Sen jälkeen laaditaan eri toimenpiteille erilaiset toteutus-vaihtoehdot. Esimerkiksi ulkoseinää voidaan eristää monella eri eristyspaksuudella tai aurinkopaneeleita voidaan laittaa katolle erilaisia määriä. Tämän jälkeen simuloidaan rakennuksen elinkaarikustannuksia eri toimenpidekokonaisuuksilla ja mitoituksilla sekä haetaan optimaalinen toimenpidekokonaisuus.

Monitavoiteoptimoinnissa tyypillisesti optimoitavia toimenpiteitä:
• ilmanvaihdon remontointitapa
• ulkoseinien lisäeristyspaksuus
• yläpohjan lisäeristyspaksuus
• ikkunoiden remontointitapa
• aurinkokeräinten määrä
• aurinkopaneelien määrä
• lämmitysmuodot

Taloyhtiön kannattaa hyödyntää monitavoiteoptimointia erityisesti, jos mahdollisia energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä on paljon. Tällöin monitavoiteoptimoinnista saadaan selkeää hyötyä.

Energiatehokkuustoimenpiteiden monitavoiteoptimoinnin voi tilata monesta energiatehokkuuspalveluita tarjoavasta konsulttiyrityksestä.

Energiatehokkuusselvitykset: Energiatodistus

Energiatodistus

Energiatodistuksessa esitetään suosituksia, miten rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa, mutta se on erityisesti työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun myyntitilanteessa. Taloyhtiön ei kannata teettää energiatodistusta pelkästään energiatehokkuusmahdollisuuksien selvittämistä varten. Taloyhtiöllä tulee kuitenkin olla voimassa oleva energiatodistus, jotta sen osakkaat voivat myydä asuntonsa.

Energiatodistuksessa lasketaan rakennukselle energialuokitus. Se pohjautuu rakennuk-sen ominaisuuksiin ja vakioituun rakennuksen käyttöön. Tämä mahdollistaa rakennuksen vertailun toisiin rakennuksiin. Rakennuksen omistaja voi vaikuttaa luokitukseen esimerkiksi uusiutuvan energian käytöllä, parantamalla lämmöneristystä tai ottamalla lämpöä talteen ilmanvaihdon poistoilmasta.

Energiatodistuksen voi tilata monista energiatehokkuuspalveluita tarjoavista konsulttiyrityksistä.

Energiatehokkuusselvitykset: Yksittäisen energiatehokkuustoimenpiteen selvittäminen

Yksittäisen energiatehokkuustoimenpiteen selvittäminen

Tyypillinen energiatehokkuusselvitys on myös selvitys, jossa tarkastellaan perusteellisesti yksittäisen toimenpiteen kannattavuutta ja toteutettavuutta. Tällä tavoin voidaan tarkastella erillisinä esimerkiksi poistoilmalämpöpumpun, maalämmön tai aurinkosähkön kannat-tavuutta. Haasteena tällaisessa selvitysmallissa on se, että tällöin jokin hyvä energiate-hokkuusmahdollisuus voi jäädä kartoittamatta. Toisaalta tarkastelematta jää myös eri energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus toisiinsa.

Yksittäisiä energiatehokkuusselvityksiä ovat myös lämpökamerakuvaus ja ilmatiiveysmit-taus. Niiden avulla voidaan selvittää, paljonko taloyhtiöstä vuotaa lämpöä ja ilmaa raken-teiden läpi.

Taloyhtiön kannattaa lähteä tarkastelemaan yksittäisten toimenpiteiden kannattavuutta, kun ensin on kartoitettu LVIS-järjestelmän oikea toiminta ja potentiaaliset energiatehok-kuustoimenpiteet. Jos mahdollisia toimenpiteitä on monia, voi olla kannattavinta hyödyn-tää energiatehokkuusinvestointien monitavoiteoptimointia.

Yksittäisten energiatehokkuustoimenpiteiden selvityksiä voi tilata monista energiatehokkuuspalveluita tarjoavista konsulttiyrityksistä. Toisaalta mahdollista on myös pyytää maksuttomia tarjouksia suoraan urakoitsijoilta, kun toivottu energiatehokkuustoimenpide on jo ennalta tiedossa. Tällöin kannattavuusarvio saadaan tehtyä urakoitsijoiden tarjousten perusteella.

Muut energiatehokkuusselvitykset

Muut energiatehokkuusselvitykset

Lähes kaikilla palveluntarjoajilla on omanlaisiaan kevyempiä selvitysmalleja taloyhtiöiden energiatehokkuusmahdollisuuksien kartoittamiseksi. Niiden käyttö voi usein olla kustannustehokkaampaa kuin laajemman selvityksen teettäminen heti. Kannattaakin käydä palveluntarjoajan kanssa keskustelu, mikä olisi sopivin selvitysmalli taloyhtiöllenne.

Yksi esimerkki kevyemmästä selvitysmallista on Motivan kehittämä ”taloyhtiön energiatarkastus”. Se on edullinen energiatehokkuusselvitys, jolla taloyhtiö saa tietoonsa energiankulutuksen nykytilanteen, parhaat pienet energiansäästötoimenpiteet sekä ehdotuksia, mitä energiaremontteja kannattaa lähteä selvittämään tarkemmin. Selvityksen pohjalta taloyhtiössä on helppo aloittaa keskustelut energiatehokkuuden isommastakin parantamisesta.

Täältä lisätietoa taloyhtiön energiatarkastuksesta: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot_-_yhdessa_energiatehokkaasti/taloyhtion_energiatarkastus

Energiatehokkuusselvityksen valitseminen

Energiatehokkuusselvityksen valitseminen

Taloyhtiökohtaisesti paras selvitysmalli riippuu taloyhtiön tämän hetken tilanteesta. Jos taloyhtiöllä ei ole hyvää kuvaa, mihin energiaa tällä hetkellä kuluu, ja miten kulutusta voitaisiin pienentää, kannattaa lähteä liikkeelle energiankulutuksen analysoinnista ja LVIS-järjestelmän toiminnasta. Näiden pohjalta löytyy usein jo paljon kustannustehokkaita toimenpidemahdollisuuksia, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa. Lisäksi samalla saadaan kartoitettua taloyhtiön potentiaalisesti parhaat isommat energiatehokkuusmah-dollisuudet, vaikka niiden tarkempi kannattavuuden arviointi vaatiikin lisäselvityksiä.

Jos taloyhtiöllä on näköpiirissä peruskorjauksia, kannattaa aina selvittää, miten niiden yhteydessä voisi parantaa samalla energiatehokkuutta. Tällöin toimenpiteiden teko voi olla hyvin kannattavaa. Esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä kannattaa selvittää lisäeristämisen kannattavuus.

Kun taloyhtiöllä on LVIS-järjestelmän oikea toiminta varmistettu ja tulevat peruskorjaukset tiedossa, kannattaa lähteä selvittämään yksittäisten energiatehokkuustoimenpiteiden kannattavuutta. Esimerkiksi koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetun taloyhtiön osalta potentiaalisia toimenpiteitä usein ovat poistoilmalämpöpumpun käyttöönotto ja aurinkopaneelit. Jos mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä on useita, kannattaa teettää energiainvestointien monitavoiteoptimointi. Tällöin taloyhtiö saa tiedon, mitkä toimenpiteistä kannattaa toteuttaa ja millä tavalla. Monitavoiteoptimointi on kuitenkin varsin raskas selvitysmalli ja sen isohkojen kustannusten takia sitä ei välttämättä kannata toteuttaa kovin pienissä taloyhtiöissä.

Energiaselvitysten yhteydessä laaditaan usein laskelmat eri ratkaisujen elinkaarikustannuksista. Niiden tuloksiin vaikuttaa suuresti tehdyt oletukset energianhintojen kehityksestä. Kannattaakin kiinnittää huomioita tehtyihin oletuksiin ja vaatia herkkyystarkastelua energianhintojen suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että elinkaarikustannukset lasketaan erilaisilla oletuksilla energianhintojen kehittymisen suhteen.

Kuntoselvitykset: Kuntoarvio

Kuntoarvio

Kuntoarvion avulla kartoitetaan taloyhtiön rakenteiden ja järjestelmien kunto. Sen pohjalta muodostetaan taloyhtiölle PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma), jossa on ehdotettuna ja ajoitettuna taloyhtiön tulevat korjaukset kustannusarvioineen seuraavan 10 vuoden ajalle. Kuntoarvio toimii samalla hyvänä pohjana taloyhtiön pakolliselle kunnossapitotarveselvitykselle.

Kuntoarvio toteutetaan aistinvaraisesti ja rakenteita rikkomatta. Se suositellaan tehtäväksi 5 vuoden välein. Kuntoarviossa esitetään muun muassa seuraavat tiedot:

• kiireellistä korjausta vaativat viat

• rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden korjaustarpeet

• laajemmat parannustarpeet

• lisätutkimustarpeet

Kuntoarvion taloyhtiö voi tilata rakennusalan konsulttiyrityksiltä.

Kuntoselvitykset: Kuntotutkimukset

Kuntotutkimukset

Kuntotutkimus on kuntoarviota tarkempi ja rajatumpi selvitys. Se kohdistuu vain yhteen rakennuksen osaan. Kuntotutkimusta kannattaa hyödyntää, kun kuntoarvion menetelmillä ei saada selvitettyä luotettavasti jonkin rakennusosan kuntoa. Tällaisia ovat usein esimerkiksi sähköjärjestelmät, betonirakenteet sekä vesi- ja viemärilaitteet. Kuntotutkimuksen keskeisinä tuloksina ovat rakennusosan kunto, soveltuvat korjausmenetelmät ja korjausten suositeltu ajankohta.

Kuntotutkimuksia on siis monia erilaisia. Kuntotutkimusten osa-alueita:

• putkistojen kuntotutkimus

• ilmanvaihdon kuntotutkimus

• sisäilman kuntotutkimus

• rakennetekninen kuntotutkimus

• sähkötekninen kuntotutkimus

• rakennusautomaation kuntotutkimus

Kuntotutkimuksen taloyhtiö voi tilata rakennusalan konsulttiyrityksiltä.

Kuntoselvitykset: Kuntokartoitus

Kuntokartoitus

Kuntokartoituksella tarkoitetaan erityisesti yhden vaurion tai ongelman laajuuden selvittämistä. Kuntotutkimuksesta se eroaa siinä, että kuntokartoituksessa tutkitaan rakennusosan sijaan yksittäistä vauriota tai ongelmaa. Tyypillisiä kuntokartoituksia ovat esimerkiksi asbestikartoitus tai vesivahingon yhteydessä teetettävä kosteuskartoitus.

Kuntokartoitus kannattaa teettää erityisesti silloin, kun halutaan määrittää asianmukaiset korjaustavat ja mitoittaa ne oikein.

Avustukset: ARAn energia-avustus

ARAn energia-avustus

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää taloyhtiöille rahoitusta energiatehokkuustoimenpiteiden tekoon. Avustusta taloyhtiö voi saada enintään 4000 tai 6000 euroa per asunto – riippuen siitä kuinka energiatehokkaaksi taloyhtiö korjataan. Avustuksen suuruus riippuu myös siitä, kuinka suuria tehtävät investoinnit ovat ja mitä toimenpiteitä tehdään.

Vaatimuksena avustuksen saamiselle on se, että rakennuksen E-luku paranee vaaditun määrän taloyhtiön rakennusaikaisesta E-luvusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiöillä on hyvin erilaiset mahdollisuudet hyödyntää avustusta. Esimerkiksi öljylämmitteinen taloyhtiö saa avustuksen käytännössä varmasti vaihtamalla vain lämmitysmuotoa – tai jos lämmitysmuodon vaihto on jo tehty, tukea saa mihin tahansa energiatehokkuustoimiin. Uudehko kaukolämpölämmitteiden taloyhtiö sen sijaan joutuu tekemään merkittäviä toimenpiteitä avustuksen ehtojen täyttämiseksi.

Tarkemmin hakuohjeisiin kannatta perehtyä aran sivuilla: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Energiaavustus/Taloyhtiot

Käytännössä järkevin tapa taloyhtiölle hakea rahoitusta on ottaa ensin yhteyttä energiatehokkuuspalveluita tarjoavaan konsulttiyritykseen tai energianeuvontaan. Ne osaavat parhaiten neuvoa, miten kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet tulisi selvittää, ja paljonko niihin voisi saada avustusta. Samalla saa myös tiedon, jos taloyhtiöllä ei ole edellytyksiä hyödyntää avustusta.

Avustukset: Sähköautojen latausinfran rakentamisen avustus

Sähköautojen latausinfran rakentamisen avustus

ARA myöntää avustusta sähköautojen latauspaikkojen edellyttämiin muutoksiin. Avustettavia kustannuksia ovat esimerkiksi hankesuunnittelu, sähköpääkeskuksen muutostyöt ja latauslaitteet. Avustuksen suuruus on 35 % toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 90 000 euroa.

Tarkemmat tiedot avustuksesta täältä: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Sahkoautojen_latausinfraavustus

Avustukset: Esteettömyysavustus

Esteettömyysavustus

Avustusta voidaan hakea liikkumisesteen poistamiseen. ARA myöntää avustusta toimenpiteisiin, joilla tehdään mahdolliseksi liikuntarajoitteisten pääsy asuinrakennukseen. Avustuksen määrä on enintään 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Tarkemmat tiedot avustuksesta täältä: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Esteettomyysavustus

Avustukset: Hissiavustus

Hissiavustus

Hissien rakentamiseen voidaan hakea avustusta. Avustuksen kohteena on uuden hissin rakentaminen kerrostaloon, jossa ei ole ennestään hissiä. Avustuksen suuruus on enintään 45 % hyväksyttävistä rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista.

Tarkemmat ohjeet avustuksesta täältä: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Hissiavustus

Avustukset: Avustus kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun

Avustus kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun

Avustus on tarkoitettu kosteus- ja mikrobivaurioituneille rakennuksille. Avustusta voidaan käyttää kuntotutkimuksiin ja perusparannuksen suunnittelukustannuksiin. ARAn myöntämän tuen suuruus on enintään 50 % hyväksyttävistä ja toteutuneista kustannuksista.

Tarkemmat ohjeet avustuksesta täältä: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Kuntotutkimus_ja_perusparannuksen_suunnittelu

Avustukset: Perusparannuksen lainoitus

Perusparannuksen lainoitus

ARA voi myöntää takauslainaan taloyhtiön perusparantamiseen. Takauslainan määrä on enintään 70 % kohtuullisista perusparannuskustannuksista.

Lisätietoa takauslainasta täältä: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Perusparannuksen_lainoitus/Asuntoosakeyhtiotalot

Avustukset: Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus

Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus

Museovirasto myöntää entistämisavustusta rakennuksen omistajalle rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuihin kohteisiin tai muuten merkittäviin kohteisiin, joiden kunnostus vaatii erityistä kulttuuri- tai rakennushistoriallista asiantuntemusta ja osaamista. Avustuksen suuruus on 40 % kustannusten määrästä 8000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 25 % 35 000 euroon asti.

Tarkemmat tiedot avustuksesta täältä: http://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset

Avustukset: Rakennusperinnön hoitoavustus

Rakennusperinnön hoitoavustus

ELY-keskus myöntää avustusta eri perustein suojelluille tai muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille. Avustusta voidaan hakea korjauksiin, joilla edistetään rakennuksen säilymistä. Avustuksen suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta sitä voidaan myöntää enintään 50 % kustannuksista.

Tarkemmat tiedot avustuksesta täältä: https://www.ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon