Lämmitys

Mistä näen, kuinka paljon taloyhtiöni kuluttaa lämmitykseen?

Edellisen vuoden laskun mukana tulleesta selonteosta. Siinä tulisi olla kuukausittaiset kulutusarvot, ja vuoden kokonaiskulutus. Myös edellisen vuoden energiantodistuksesta näkee kokonaiskulutuksen. Kuluvan vuoden kulutuksen näkee lämmityslaskusta /-laskuista, mutta kokonaiskuvaa siitä ei saa.

Taloyhtiön puheenjohtajalla saattaa olla oikeudet Wattimaatti-palveluun.

Miten lämmityksen energiankulutusta voi vähentää?

Aluksi kannattaa mitata oman asuntonsa huonelämpötilat. Esimerkiksi makuuhuoneessa voi olla viileämpi, esimerkiksi 18-20 °C astetta. Täältä voi lukea huoneiden suosituslämpötiloista.

Kannattaa olla yhteydessä isännöitsijään ja kysellä, jos epäilee omassa asunnossa tilanteen olevan kehno. Isännöitsijän kanssa voidaan neuvotella, onko tarvetta tehdä mittauksia ja selvittää asiaa. Mikäli asiaa täytyy selvitellä pannuhuoneessakin, ammattilaisen puoleen olisi hyvä kääntyä – talon huoltomies ei välttämättä enää pysty tekemään pannuhuoneessa säätöjä.

Koko taloyhtiön lämpötalouteen vaikuttaa, onko patterit tasapainotettu. Tämä tarkoittaa, että venttiilit säädetään niin, että kaikki lämpöpatterit lämpenevät samaan tahtiin. Lisäksi pannuhuoneessa termostaattien ikä ja kunto vaikuttavat.

Pattereiden säätely omassa asunnossa ei välttämättä hirveästi vaikuta, eikä se ole suositeltavaa. Asunnon sijainti rakennuksessa vaikuttaa: esimerkiksi päätyasunto voi olla koleampi kuin keskellä taloa oleva asunto koska ympärillä olevat asunnot lämmittävät.

Kannattaako maalämpöön vaihtaminen?

Maalämpö voi monessa kohteessa olla taloudellinen vaihtoehto nykyisen sähkönhinnan pysyessä tasaisena. Sähkön hinnan noustessa voi investoinnin hyöty hävitä.

Kaukolämmön tuotannossa siirrytään yhä enemmän uusiutuviin energianlähteisiin. Kaukolämpö on helppo, varma ja turvallinen vaihtoehto taloyhtiölle. Maalämpölaitteisto on aina taloyhtiön vastuulla. Jos taloyhtiössä on jo kaukolämpö, vaihtoa ei välttämättä suositella.

Lue lisää täältä!

Vedenkäyttö

Miten selvitän, vuotavatko vesikalusteet talossani?

Vesihanojen vuotojen havaitseminen on helppoa. Mikäli tiputtaminen on harvaa, voi altaan pohjalle jättää paperia, esim vähän sanomalehteä, josta on helppo havaita, jättävätkö vesipisarat jälkiä.

WC-istuimen vuodon voi havaita asettamalla WC-paperia istuimen takaseinämälle. Mikäli paperi kastuu, WC-istuin vuotaa. Vaikeimmin havaittavat WC-vuodot ovat yleensä kerrostaloyhtiön kellarikäytävän WC:ssä.

Mikäli epäilee omakotitalossa putkivuotoa, asian voi tarkistaa sulkemalla pääsulun esimerkiksi poistuessa viikonlopuksi. Mikäli vedenpaine talon putkistossa on laskenut, jossain on vuoto.

Taloyhtiössä vuotoja voi havainnoida seuraamalla vedenkulutusta aamuyön tunteina. Kulutusta ei silloin pitäisi olla. Mikäli vesimittari aamuyölläkin useina öinä liikkuu, jossain voi olla vuoto tai vuotava vesikaluste.

Kuvassa on esitetty erilaisten vuotojen aiheuttamia kustannuksia vuodessa.

Miten meillekin saa huoneistokohtaiset mittarit?

Vesimittarit yleensä asennetaan putkiremonttien yhteydessä. Asennuksesta päättää taloyhtiön yhtiökokous ja hallitus on hyvä saada sitoutettua olemaan mukana remontin joka vaiheessa.

Miten lämpimän veden käyttöä voi kohtuullistaa?

Lämmin käyttövesi muodostaa 25-30% kiinteistön energiankulutuksesta. Suurin kulutus syntyy usein suihkussa käydessä, noin 60 litraa vettä vuorokaudessa yhtä henkilöä kohden. Tästä lämmintä vettä on noin 40%. Viiden minuutin suihkussa kuluu 60 litraa vettä, mikä maksaa noin 0,5 euroa.

Lue lisää täältä!

Ilmanvaihto

Mistä tiedän, mikä ilmanvaihtojärjestelmä meillä on?

Jos asunnossa ei ole näkyvää tuloilmanvaihtokonetta, tällöin taloyhtiössä on todennäköisesti ainoastaan poistoilmanvaihto.

Miten selvitän itse, onko talossa hyvä sisäilma?

Ilmanvaihto on hyvä, jos asunnon ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihto ei ole riittävä, jos asunnossa on tunkkainen haju tai jos kylpyhuoneessa suihkun jälkeinen kosteushuuru ei katoa vartissakaan.

Mikäli epäilet homeongelmaa, ota yhteyttä taloyhtiön edustajaan (usein isännöitsijä). Vuokralainen voi ottaa myös yhteyttä vuokranantajaan. Ensin voi kuitenkin itse vaikkapa lueskella Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton Sisäilmaopasta, sisäilmayhdistyksen sivuilla olevia tarkastuslistoja, Asumisterveysliiton sivustoja ja Hometalkoot-sivustoa, ja sisäilman laatua tutkiviin mittareihin voi myös halutessaan panostaa.

Sisäilmaongelmien tarkka selvittäminen vaatii useimmiten ammattitaitoa. Esimerkiksi home ei ole ainoa oireita aiheuttava tekijä. Asukkaalle on erittäin tärkeä tietää asuntonsa ilmanlaadusta, etenkin jos oireita esiintyy.

Mitä asukas saa itse tehdä ilmanvaihdolle?

Tähän saat vastauksen Asukkaalle-osiosta.

Lue lisää täältä!