Rakentaminen

Milloin kannattaa korjata?

Korjaaminen kannattaa viimeistään kun huomaa todellisen tarpeen: esimerkiksi vuotava katto on korjattava pikimmiten. Huonokuntoiset märkätilat saattavat johtaa homevaurioihin. Talon rakennusajankohdasta riippuen kohteessa kannattaa huomioida mm. ilmanvaihto ja salaojitukset.

Suuremmilta ja viivästyneiltä korjaustoimenpiteiltä vältytään tarkkailemalla kiinteistön kuntoa itsenäisesti ja ennaltaehkäisevästi. Näin voidaan kokonaan välttyä suuremmilta remonteilta. Tarkistuksia kannattaa kodissaan tehdä muutamia kertoja vuodessa, esim. ovien ja ikkunoiden tiivisteet voi katsastaa kesäisin (tiiviisteen kunto) sekä talvisin (veto) ja sadevesirännit kahdesti vuodessa.

Uudisrakennusten vaatimukset on helpoin toteuttaa koneellisella ilmanvaihdolla, jonka liittäminen yleensä edellyttää remonttia, sekä käytössä säännöllistä huoltoa ja uusimista. Ilmastointitekniikan suosituksena on, että sisäilman tulisi mielellään olla aina kierrätettyä, suodatettua, tasalaatuistettua ja esilämmitettyä. Kodin muutkin laitteet vaativat ajoittaista uusimista: esimerkiksi sähköpatterit kannattaa vaihtaa 20–25 vuoden välein, koska tekniikka uusiintuu. Myös mainitut ovi- ja ikkunatiivisteet kuluvat, ja niiden vaihtoväliksi suositellaan 3-5 vuotta.

Millaisiin asuinrakennuksen muutoksiin tai korjauksiin tarvitsee viranomaisen lupaa?

Vanhan entisöintiin ja pienimuotoisiin korjaamisiin tai kunnostuksiin ei tarvita lupia. Suurempiin muutoksiin ja korjauksiin, kuten huonetilamuutokseen tai julkisivun värin vaihtoon tarvitaan viranomaisen lupa: rakennuslupa tai toimenpidelupa. Toimenpidelupaa haetaan Tampereella Lupapiste.fi sivuilta.

Ennen korjausprojektia kannattaa perehtyä valtion korjausrakentamismääräyksiin: rakennusosakohtaisiin vaatimuksiin, teknisten järjestelmien vaatimuksiin sekä energiavaatimuksiin rakennusluokittain (PDF) ja e-lukuvaatimuksiin.

Rakennusosakohtaiset vaatimukset tarkoittavat sitä, että jokainen rakennuksen osa toimii tarkoitustaan varten ja täyttää sille asetetut energiatehokkuus- ja esimerkiksi eristämisvaatimukset. Talon seinät, katto ja lattia muodostavat talolle ”ulkovaipan”, joka parhaassa tapauksessa toimii huoltovapaasti. Hyvin lämmöneristetty vaippa takaa myös tasaisen lämpimän ja vedottoman sisäilman.

Teknisten järjestelmien vaatimukset koskevat nimenomaan teknisiä laitteita kuten ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä, ja esimerkiksi niiden ominaissähkötehojen enimmäismääriä ja siten niiden hyötysuhteen parantamista.

Energiavaatimukset rakennusluokittain (PDF) perustuvat rakennuksen standardikäyttöön (e-luku), esimerkiksi pien-, rivi- ja ketjutalojen energiavaatimus on alle 180 kWh/m2.

Mistä korjaaminen kannattaa tai täytyy aloittaa?

Ensimmäiseksi kohteesta kannattaa teettää ammattilaisen tekemä kuntoarvio, esimerkiksi vesivahinkotilanteessa. Arvioon saatetaan listata kaikki sellaiset korjaustoimenpiteet, jotka asuntoon olisi syytä tehdä tai teettää – asukkaan itse on päätettävä välttämättömimmät ja kiireisimmät korjaukset. Ennen korjausta on syytä tarkistaa, onko rakennustarkastajan mukaan tarvetta rakennus- tai toimenpideluvalle.

Lue lisää täältä:

Hometalkoot

Rakennusperintö

Vanhojen talojen kunnostamiseen erityistä apua saa Tampereella Rakennuskulttuurikeskus Piirusta

Rakentaminen

Mitä suunnittelijoita tarvitsen omakotitalon rakentamisessa?

Suomen rakentamismääräyksissä (PDF) määritellään suunnittelijat, jotka rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee ilmoittaa hakemuksessa: pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Usein arkkitehti toimii sekä rakennus- että pääsuunnittelijana, mutta pääsuunnittelijana voi toimia myös rakennesuunnittelija tai vastaava työnjohtaja. Yleisen käytännön mukaan rakennuslupahakemuksessa ilmoitetaan lisäksi rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija tai KVV-suunnittelija ja IV-suunnittelija. Pientalojen rakennuslupavaatimuksista löytyy lisää tietoa muun muassa paikallisesta rakennusvalvonnasta.

Muita keskeisiä suunnittelijoita ja asiantuntijoita ovat sähkösuunnittelija, vastaavat työnjohtajat, sähköurakoitsija ja KVV- ja IV-urakoitsijat. Tämän lisäksi rakennushankkeessa voidaan käyttää esimerkiksi sisustussuunnittelijaa, valaistussuunnittelijaa, geosuunnittelijaa ja vihersuunnittelijaa. Tarvittavista suunnittelijoista ja heidän tehtävistään saa lisätietoa mm. kunnan rakennusvalvonnasta. Se on rakennusprojektin kannalta oleellinen viranomaistaho, koska sinne vastataan koko projektista.

Mitä lupia tarvitsen?

Pientalon rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa, jota haetaan kaupungin rakennusvalvonnasta. Lupahakemuksessa projektille nimetään pätevä pääsuunnittelija (yleensä arkkitehtisuunnittelija), joka muun muassa vastaa siitä, että lupahakemus ja -piirustukset ovat liitteineen kunnossa. Muut rakennuslupahakemuksessa ilmoitettavat suunnittelijat ovat yleisen käytännön mukaan arkkitehtisuunnittelija, LVI-suunnittelija ja rakennesuunnittelija. Suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset voivat vaihdella alueellisesti.

Tampereen kaupungin rakennusvalvonta sekä muut kaupungin yksiköt Ranen kanssa ovat laatineet pientalorakentajille kattavan ohjeistuksen pientaloprojektin oleellisista vaiheista ja tarvittavista toimenpiteistä. Ohjeissa käsitellään myös rakennuslupa-asiat. Rakennusvalvonnan lupakäsittelijät tarjoavat lisäksi henkilökohtaista neuvontaa Ranen neuvojien lisäksi.

Mitkä ovat yleisimmät rakennusvirheet?

  • Puutteet tarkastusasiakirjoissa: esim. sähkö-, rakenne- tai lvi-kuvat tai käyttöönottopöytäkirjat puuttuvat tai muuttuneet. Onko viemäristä koeponnistuspöytäkirja? Rakennustarkastaja saattaa kaivata näitä.
  • Erityissuunnitelmat hyväksyttämättä: esim. pihasuunnitelmat tai maalämmön piiriputkien kuvat puuttuvat tai hyväksymättä
  • Puutteellinen kattoristikoiden tuenta: kattoristit tekemättä, nyrjähdystuet puuttuvat jne.
  • Virheet palo-osastoinnissa tai muussa paloturvallisuudessa: onko palo-osastointi tehty kattopeltiin asti? Pääseekö palo etenemään vapaasti?
  • Rakenteiden jäykistyksessä tai kokonaisjäykistyksessä olevat puutteet: ovatko jäykistävät seinät ja “nurkkareevaukset” tehty?
  • Virheelliset korkeusasemat: ovatko lattian, viemärin, sokkelin yläpinnan ja kattoharjan korkeus kohdillaan? Valuuko vesi minne pitääkin? Onko harjan tai sokkelin korkeus kaavan mukainen?
  • Sääsuojaus ja kosteuden hallinta työmaalla: onko talosi rakennettu kuivista vai märistä materiaaleista?
  • Raskaan energia-ikkunan tai –oven aiheuttamat saranaviat: energiatehokkaat ikkunat ja ovet (energiaikkunat ja –ovet) aiheuttavat enemmän rasitusta karmeille kuin perinteiset. Ikkunoita puhdistaessa kannattaa muistaa riittävä tuki, jotta saranat eivät painu.

Lue lisää täältä!

 

Eristäminen

Mitä hyötyä on eristämisestä?

Pientalon huolellinen eristäminen vähentää vetoa ja säästää energiaa, kun lämpö ei karkaa ulkovaipasta (lattia, katto, ulkoseinä). Eristeet ovat rakennuksen lämpökerrasto – ne pitävät lämpimänä talvella ja kesällä eivät päästä liikaa kuumuutta sisään. Lämmöneristeiden tehokkuus ja toiminta pohjautuu paikallaan pysyvään ilmaan.

Energiatehokkuusvaatimuksia uudisrakennuksille uudistettiin vuonna 2010 – esimerkiksi lämmitysenergian enimmäistarve vuodessa (ei sis. käyttöveden lämmitystä) oli aiemmin 75 kWh/m2, mutta nykyvaatimusten mukaan sen tulisi olla 60 kWh/m2. Vuonna 2012 siirryttiin rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun: energiatehokkuutta pyritään parantamaan 20 %. Kokonaisenergiatarkastelun mittaamisessa ja määrittämisessä helpottaa U-arvo, joka on materiaalin tai rakenteen lämmönläpäisykerroin.

Mihin eristettä laitetaan ja kuinka paljon?

Määräykset ovat muuttuneet vuosien mittaan ja vaatimukset kiristyneet. Ulkoseinän eristepaksuus olisi hyvä olla 250–300 milliä, passiivitalossa jopa 350–450 mm (mineraalivillaeristeellä). Eristepaksuuteen vaikuttaa käytettävä materiaali: esimerkiksi purun eristävyys ei vastaa nykyaikaista selluvillaa, joten sitä pitää käyttää runsaammin.

Eristettä tarvitaan alapohjiin eli perustuksiin tai lattioihin (EPS-levy), routasuojuksiin (EPS- ja XPS-levy) sekä seiniin ja yläpohjaan (sellu-, vuori- ja kivivilla) Selluvilla sopii parhaiten yhteen muiden puupohjaisten eristeiden kanssa ja sopii hyvin allergikoille.

Miten lämmöneristystä voi parantaa vanhassa puutalossa?

Seinien, ikkunoiden ja rakenteiden liitoskohtia sopii tiivistää, etenkin jos vetoa esiintyy. Tämän ohella voi lisäeristää seiniä (sisäpuolisesti puukuitulevyllä), yläpohjaa (eristeen lisääminen, eristekerroksen paksuntaminen) ja rossilattiaa (alhaalta päin). Kaikkein helpoin ja kustannus- sekä lämpötehokkain keino on yläpohjan eristäminen, sillä lämpö karkaa ylhäältä. Vaikeaa ja kallista puolestaan on vaihtaa tai korjata jälkikäteen talon runkoa tai lämmöneristystä alapohjissa ja seinissä.

Puutalon eristeeksi sopivat sellu- pellavavilla. Muovia ei puutalon korjaus- tai rakennustyömaalle kannata tuoda!

Lue lisää täältä!

Vanhan talon lämpötalous

Lisäeristäminen

Pientalon terve ja turvallinen eristäminen (PDF)

Ehdota uusi kysymys!

enararhibb@gnzcrer.sv

Ota yhteyttä energianeuvojaan!