Lämmitysjärjestelmät

Mikä lämmitysjärjestelmä on paras?

Yli puolet kotien energiankulutuksesta menee lämmitykseen, joten järjestelmän valinnalla on väliä. Kaikilla lämmitysjärjestelmillä on hyvät ja huonot puolensa. Oma elämäntyyli vaikutta kustannuksiin ja omalla työllä voi säästää lämmityskuluissa. Tässä yleisimpien lämmitysmuotojen plussat ja miinukset.

Kaukolämpö
+ Helppo, vaivaton ja toimintavarma, käyttökustannuksiltaan edullinen
– Saatavuus, teknisen tilan vaatimukset, korkeat investointikustannukset

Maalämpö
+ Käyttökustannuksiltaan edullinen, tekniikan asuntoon sijoittaminen helppoa
– Korkeat investointikustannukset, tontin asettamat rakennusrajoitukset ja porauslupien saanti, toimintavarmuus epävarma, huolto ja ylläpito käyttäjän vastuulla

Suora sähkölämmitys
+ Investointina edullinen, helppo, vaivaton ja toimintavarma,
– Edellyttää rakennusluvassa täydentävää järjestelmää ja erityistä rakenteiden tiiveyttä

Pelletti
+ Edullinen käyttää
– Investointi hieman hintava, siilolle on löydyttävä paikka ulkoa tai kellarista, vaatii omaa työtä lämmityskauden aikana

Ilmavesilämpöpumppu
+ Investointina maalämpöä edullisempi, tekniikka helposti sijoitettavissa
– Tarvitsee rinnalle toisen järjestelmän huipputehontarpeen tuottoon

Mitä ovat täydentävät lämmitysjärjestelmät?

Yksinkertaisimmillaan sellainen on takka. Uusia täydentäviä lämmitysjärjestelmiä kehitetään jatkuvasti ja esim. uusiutuvan energian käyttö on pientalon lisälämmittäjänä yhä suositumpaa. Hybridijärjestelmissä tärkeintä on yhteensopivuus ja käytettävyys. Liian monimutkainen kokonaisuus on epäkäytännöllinen ja hämmentää käyttäjän. Paras lopputulos aikaansaadaan ammattilaisen tekemällä kokonaissuunnittelulla.

Takka

Jos takasta halutaan saada mahdollisimman suuri hyöty, tulee sen sijoittelu huomioida suunnittelun alusta alkaen lämmityksen, ei pelkästään sisustuksen näkökulmasta. Varaava takka säilyttää lämmön hyvin. Takkoja on tarjolla myös vesi- ja ilmakiertoisina.

Silloin tällöin kotona piipahtavalle takkalämmitys on epäkäytännöllinen menetelmä. Sen sijaan takka sopii kotiin, jossa vietetään paljon aikaa ja johon on vaivatonta hankkia poltettavaa ja säilyttää sitä. Puun lisäksi nykyaikaiset takat lämpiävät pelleteillä ja hakkeella.

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumpulla kyetään harvoin täyttämään koko vuoden lämmitystarve, mutta se soveltuu täydentäväksi ratkaisuksi esimerkiksi öljy- tai sähkölämmitteiseen
taloon. Ilmalämpöpumpun suodattimet tulisi puhdistaa kuukausittain, koska pumppu nostattaa pölyä pinnoilta ja kerää sitä sisäilmasta.

Kannattaako taloni liittyä kaukolämpöverkkoon?

Kaukolämpö on hyvä ja kannattava vaihtoehto, jos kaukolämmön runkolinja kulkee enintään 12 m asukkaan pannuhuoneesta. Kaukolämpöön liittyminen maksaa asiakkaalle 6000 – 6500 €. Kysy lisää Tampereen Kaukolämmöltä.

Mistä tiedän, voiko tontilleni porata maalämpökaivon?

Rakennusvalvonnasta voi selvittää oman asuinalueen lupa-asioita. Tampereella keskustan alueelle ei pysty asentamaan maalämpökaivoa.

Ympäristöministeriön Energiakaivo -oppaasta voi lukea maalämpökaivon hyödyntämisestä pientaloissa. Kustannusta kaivolle saattaa tulla 22 000 – 50 000 €.

Tällaisia määräyksiä maalämpökaivon etäisyyksistä on annettu:

Ilmanvaihto

Mihin ilmanvaihtoa tarvitaan?

Ilmanvaihdon toimivuus on edellytys terveelle ja raikkaalle sisäilmalle. Se poistaa epäpuhtaudet ja tuo raikasta puhdasta ilmaa korvausilmaksi. Epäpuhtaudet voivat olla ruoanlaitosta tai muusta toiminnasta syntyneitä hajuja ja käryjä, maaperästä rakennuksiin siirtyvää radonkaasua, kosteutta, tai kemikaaleja rakennus- ja sisustusmateriaaleista.

Ilmanvaihto järjestetään poistamalla ilmaa mm. keittiöstä ja WC:stä, pesu- ja vaatehuoneesta, ja tuomalla raikasta ilmaa makuu- ja olohuoneisiin. Tällä tavoin saadaan ilma virtaamaan puhtaista tiloista kohti epäpuhtaita tiloja. Suosittelemme jatkuvaa käyttöä vähintään pienimmällä teholla. Ilmanvaihdon suuruus asunnossa on sopiva, kun ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa. Tunkkainen haju on merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta.

Mitä ilmanvaihdon suunnittelussa pitää ottaa huomioon?

Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toteuttamisessa pientaloon kannattaa kysyä apua ammattilaiselta – tällöin työ tehdään säännöksiä ja määräyksiä noudattaen. Etukäteen voi kuitenkin esimerkiksi itse tutustua vaihtoehtoihin: haluaako kotiinsa painovoimaisen, vai koneellisen ilmanvaihdon.

Ilmanvaihtojärjestelmän valinta kannattaa tehdä harkiten – voi tulla kalliiksi vaihtaa toiseen tekniikkaan. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. rakennuksen ikä, asunnon koko, ilmanvaihtolaitteen teho sekä säätömähdollisuudet, laitteen automatisoinnin aste, sijainti sekä sen lämmöntalteenottokyky.

Vuodesta 2013 rakennusmääräykset ovat uudistuneet: koneellinen ilmanvaihto vaaditaan uudisrakennuksissa (jo 2000-luvulta LTO ja poistoilmanvaihto vaatimuksina). Vanhoissa rakennuksissa sovelletaan määräyksiä.

Painovoimainen vai koneellinen ilmanvaihto?

Painovoimainen ilmanvaihto on yleisin Suomessa toteutettu ilmanvaihto. Uudisrakennuksissa sen käyttö on vähäisempää. Perusteluna on se, ettei sillä välttämättä saa riittävää ilmanvaihtoa kaikkiin huoneisiin. Etuna on sähkön säästyminen, kun järjestelmä ja ilman virtaaminen perustuu paine-eroihin sisä- ja ulkoilman välillä.

Sääolosuhteet vaikuttavat: etenkin talvisin ilmanvaihto on suurimmillaan ja lämpimällä säällä pienimmillään tai lähes olematonta. Tällaiseen järjestelmään voi olla liitettynä erillinen liesituuletin. Järjestelmässä on haittana, ettei ilmavirtoja voi säädellä: ilmavirran puute tai riski ilman virtaamisesta väärään suuntaan.

painovoimainen-ilmanvaihto-0-300×177.jpg

(lähde)

Koneellinen ilmanvaihto voidaan toteuttaa kahdella tavalla: liitetään painovoimaiseen ilmanvaihtoon koneellinen poistoilmanvaihto, tai järjestetään ilmanvaihto kokonaan koneellisesti (sekä tulo- että poistoilma). Koneellinen poistoilmanvaihto kelpaa ainakin asuinkerrostaloihin ja on yleinen asunnoissa, kun taas kokonaan koneistettu ilmanvaihto on suosittu omakotitalokohteissa.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilma poistetaan puhaltimella, joka voi sijaita katolla. Tulo- eli korvausilman saannin voi huolehtia esimerkiksi ulkoilmaventtiilien, raitisilmapattereiden tai ikkunarakojen avulla. Sää ei juuri vaikuta ilmanvaihdon tehokkuuteen, mutta ongelmana on riittävä tuloilman saanti oleskelutiloihin. Ulkoilma saattaakin tulla rakennuksen ulkovaipan vuodoista (ikkunat, ulkoilmaventtiilit), jotka tuovat asuntoon vetoisuutta. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna etenkin kokonaan koneistettu ilmanvaihtojärjestelmä käyttävät enemmän sähköä.

Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon käyttö on yleistynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana etenkin uudisrakennuksissa, ja on suosittu omakotitaloissa. Koko ilmanvaihto toteutetaan koneellisesti, myös tulo- eli korvausilma. Tämä mahdollistaa lämmöntalteenoton (eli LTO) poistoilmasta ja paremman ilman suodatuksen (etu esimerkiksi allergikoille). Kerrostalossa on mahdollista käyttää rakennus- tai huoneistokohtaista laitteistoa.

Huoltamaton koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä (sekä kokonaan koneistettu että koneellinen poistoilmanvaihtolaitteisto) saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Laitetta hankkiessa kannattaa myös panostaa hyvään äänenvaimennukseen.

(lähde)

Miten voin itse tarkistaa asuntoni ilmavuodot?

Asukas voi itse tarkistaa esim. oheisen listan avulla, onko asunnossa vuotoja. Uusien pientalojen 20 merkittävintä ilmavuotokohtaa ovat:

  • oven tiiviste, oven säätö puutteellinen
  • höyrynsulkumuovin sauman teippaus yläpohjassa
  • seinän ja yläpohjan välinen tiivistys
  • seinän ja alapohjan välinen tiivistys
  • alapohjan suojaputki
  • sähköjohdon läpiviennin puuttuva tiivistys
  • oven tiiviste
  • oven karmin ja seinän välinen tiivistys
  • hormin tiivistys yläpohjaan
  • sähköläpivienti, vuotopaikka piilossa
  • IV-kanavan tai muun putken läpivientikauluksen asennus
  • sähköjohdon läpivientiputki
  • IV-koneen yläpuoli
  • alapohjan putkiläpivienti
  • seinän höyrynsulkumuovin reikä
  • seinän ja välipohjan välinen tiivistys
  • kahden ulkoseinän liitos
  • yläpohjan höyrynsulkumuovin reikä
  • ulkoseinän läpi menevän kannatinpalkin tyvi
  • IV-kanavan tai muun putken läpiviennin teippaus