Energiakriisi iskee yllättäen, siksi varautuminen kannattaa

Varautuminen mahdolliseen kriisitilanteeseen on monimuotoinen käsite. Tässä kirjoituksessa käsittelemme varautumista ennen kaikkea energianäkökulmasta ja käymme läpi toimia, jotka tähtäävät sekä omavaraisuuteen että talouden selviämiseen pahassa kriisitilanteessa. Monet keinoista perustuvat uusiutuvan energian lisäämiseen tai muuhun energiatehokkuuteen.

Teksti: Sami Seuna | Kuvat: Pexels.com

Energiakriisi iskee yllättäen, siksi varautuminen kannattaa

Varautuminen mahdolliseen kriisitilanteeseen on monimuotoinen käsite. Tässä kirjoituksessa käsittelemme varautumista ennen kaikkea energianäkökulmasta ja käymme läpi toimia, jotka tähtäävät sekä omavaraisuuteen että talouden selviämiseen pahassa kriisitilanteessa. Monet keinoista perustuvat uusiutuvan energian lisäämiseen tai muuhun energiatehokkuuteen.

1. Kriisejä voi olla monenlaisia

Kriisin ajankohdalla on suuri vaikutus sen vakavuuteen; kriisitilanteen syntyminen sydäntalvella on seurauksiltaan paljon vakavampi kuin loppukevään ja syksyn välillä tapahtuva. Kriisin syntyessä energiaa on käytettävissä vähemmän kuin normaalisti, pahimmassa tapauksessa sitä ei välttämättä ole saatavilla lainkaan. Siksi ensimmäinen tehtävä kriisitilanteessa onkin energian käytön vähentäminen kautta linjan. Tuore esimerkki löytyy läheltä. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, oli ajankohta todennäköisesti tarkkaan harkittu. Venäjä katkaisi toimillaan lämmityksen, sähkön ja veden saannin monissa Ukrainan suurista kaupungeista. Hyökkäyksen ajankohta oli hyvin samankaltainen kuin 8 vuotta sitten, jolloin Venäjä hyökkäsi Krimille maaliskuun alussa. Paitsi että talvella maaperä kantaa sotakalustoa roudan takia paremmin, on lämmityksen ja sähkön katkaisulla tuollaisena ajankohtana hyökkäyksen kohteena olevalle maalle vakavammat seuraukset kuin muuhun vuodenaikaan. Yleisesti ottaenkin on syytä varautua siihen, että mahdollinen kriisi voi sattua juuri sydäntalvella kovien pakkasten aikaan.

Varautuminen tilanteeseen tulee tehdä jo ennen kriisin syntymistä. Varusteet on hankittava hyvissä ajoin ja tilanteessa toimimista on syytä harjoitella. Ongelman jo ollessa käsillä varusteita ei välttämättä enää ole edes saatavilla.

 

2. Miten omakotitalossa voidaan varautua?

Tehonriittävyyteen ja energiavarantojen rajallisuuteen on varauduttava heti. Käytettävissä olevat energiavarastot on saatava riittämään pahimmassa tapauksessa jopa kuukausia. Paitsi asumismukavuuden, myös talotekniikan vuoksi talo tai ainakin osa siitä on saatava pidettyä lämpimänä. Jos tilat pääsevät jäähtymään pakkasen puolelle, on käyttö- ja lämmitysvesiputkistojen sekä vesikalusteiden rikkoutumisvaara merkittävä. Yhden asteen pudotus huonelämpötilassa alentaa lämmitysenergiankulutusta noin 5 % ja kriisitilanteessa lämpötilaa on järkevä pudottaa oleskelutiloissa mahdollisimman alas energiankulutuksen minimoimiseksi, esimerkiksi 18 asteeseen tai väliaikaisesti jopa sen alle. Varastot ja autotallit voidaan jättää noin 5–7 °C asteen tasolle, mutta lämpötilaa on syytä seurata mahdollisten vesikalusteiden tai vesiputkien lähistöllä.

3. Jos sähköä ei tule enää töpselistä

Nykyaikana olemme tottuneet sähkön käyttöön niin, ettemme välttämättä osaa edes kuvitella tilannetta, jolloin sähköä ei olisi käytettävissä. Kun sähköstä on pula, on tärkeää harkita hyvin tarkkaan mihin sitä tarvitsee käyttää. Muun muassa veden ja asuintilojen lämmittäminen sekä erilaisten lämmitysvastusten (kuten kiuas) ja kompressorien käyttäminen vaativat runsaasti sähkötehoa ja erityisesti talvisaikaan huomattavasti energiaa. Sähkölämmitetty pientalo voi kuluttaa kovilla pakkasilla yli 10 kW:n tehoa lämmityksen vuoksi ja lämmin käyttövesi suihkussa käydessä vie lämpöä viemäriin noin 30 kW:n teholla.

Riippumatta talosta ja sen lämmitysmuodosta, jokaiseen talouteen kannattaa hankkia aggregaatti, mieluiten sähkökäynnisteinen. Polttoaineen saatavuus tulee kuitenkin ottaa huomioon ja mitoittaa aggregaatin käyttö sen mukaan. Pienimmät mallit ovat teholtaan noin 1 kW:n suuruusluokkaa ja maksavat noin 300-400 €. Jo tällaisella 1 kW:n aggregaatilla saat samanaikaisesti toimintaan mm. kiertovesipumpun (10-100w), öljypolttimen (100w), laturit, led-valoja, jääkaapin/pakastimen (yhteensä noin 100w), television 50-100w, radion sekä muutaman sadan watin lämmittimen. Sähkölämmittimiä on kuitenkin kriisitilanteessa syytä käyttää hyvin rajallisesti ja lämmitys kannattaa pyrkiä hoitamaan ensisijaisesti tulisijoilla ja vaikkapa kaasulämmittimillä. Jos käytössä on 2 kW:n aggregaatti, ilmalämpöpumppuakin voidaan käyttää rajallisesti ja ajoittaisesti.

 

4. Johtoja sähkönsiirtoon ja akkuja

Aggregaatin lisäksi tarvitset todennäköisesti myös useita pitkiä jatkojohtoja, jotta saat kaapelit ulottumaan aggregaatilta laitteisiin asti. Kiertovesipumppu saattaa olla kiinteässä verkkokytkennässä, jolloin sähkömies voi asentaa johtoon pistotulpan mahdollistaen kytkennän pistorasiaan. Tämänkaltaisen sähkökytkennän muutos tietysti on syytä hyvin ennakoidusti tehdä jo nyt, kun kriisitilanne ei ole päällä. Näin pidät normaalikäytössäkin huolen siitä, että ainakin strategisesti tärkeät laitteet ovat kytkettävissä pistotulpan kautta aggregaatin sähkönsyötölle. Tehokkaammat aggregaatit (2-5kW) mahdollistavat jo sitten runsaat lisälämmitystehot ja sähkönsyötön mm. ilmalämpöpumpuille. Muistathan, että aggregaattimallin ilmoitettua nimellistehoa ei saa ylittää!

Mikäli virtaa tarvitaan vain puhelimien lataukseen, virtapankit eli suurikokoiset akut pistorasialla ovat järkevä lisä tai vaihtoehto aggregaatille. Niiden hinta on kympeistä muutamiin satasiin, joskin niiden kapasiteettikin vaihtelee kovasti mallista riippuen. Herkkiä elektronisia laitteita ei välttämättä kannata kytkeä aggregaatin sähköntuottoon, koska sähkön laatu ei ole vastaavalla tasolla kuin sähköverkossa.

5. Lämmitysvaihtoehdot kriisin aikana

Mikäli olet toteuttamassa lämmitysjärjestelmän saneerausta, ei vanhaa öljy- tai sähkölämmitysjärjestelmää välttämättä kannata poistaa kokonaan. Pienellä huollolla esimerkiksi öljykattila säilyy jopa kiinteistön koko elinkaaren ajan käyttökuntoisena, jos vain öljypolttimen kunnosta pidetään huolta. Jos vanha öljysäiliö jätetään varajärjestelmäksi, tulee sen kunnosta kuitenkin huolehtia. Jos säiliö on uusinnan tarpeessa, kannattaa lämmitysjärjestelmän vaihdon yhteydessä harkita pientä, esimerkiksi 700–1000 litran kokoista, sisälle asennettavaa säiliötä. Öljypoltin voidaan tarvittaessa kytkeä oman aggregaatin sähkönsyöttöön. Samalla öljysäiliö toimii myös energiavarastona hätätilannetta varten. Ja vaikka öljylämmitys onkin varteenotettava varavaihtoehto kriisiajalle, kannattaa pientaloon silti hankkia pikaisesti maalämpöpumppu tai puupellettilämmitys, mikäli öljy on edelleen päälämmitysmuotona. Perinteinen kotitalousvähennys on edelleen asennustyön osalta hyödynnettävissä silloinkin, kun ns. öljystäpoistumistukea ei saa. Myös maalämpöporaus on kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä. Jos öljy jätetään varavaihtoehdoksi, on järkevää kytkeä uusittu lämmitysjärjestelmä siten, että öljykattilakierto voidaan kytkeä manuaalisesti venttiilejä käyttäen ja vain napsauttaa öljypoltin päälle.

Ilmalämpöpumppu on järkevä hankinta useimpien lämmitysmuotojen rinnalle, sekä jäähdytyskäyttöön että varalämmityslaitteeksi.  Ilmalämpöpumppu riittää usein yksinkin ylläpitämään kiinteistön lämpöä ja vähentää muutenkin energiankäyttöä. Sulana pitoon se riittää jopa ainoanakin lämmönlähteenä. Sähkömies voi kytkeä ilmalämpöpumpun sähkönsyötön pistotulppamalliksi, jolloin se voidaan tarvittaessa kytkeä aggregaatin sähkönsyöttöön.

Kaasulla toimivat laitteet eivät sähkökatkosta hätkähdä. Harkitse siis kaasutoimisia tilapäisiä lisälämmittimiä, niiden teho on yleensä noin 3-4kW. Yksinkertainen kaasutoiminen retkikeitin on niin ikään suositeltava ostos. Muista hankkia etukäteen lisäpulloja kaasulle.

6. Tulisijat kunniaan!

Jos kodistasi löytyy käyttökelpoisia tulisijoja, on kiinteistö lähtökohtaisesti helppo pitää lämpimänä myös sähkökatkon aikana. Tällöin tulee kuitenkin muistaa muutama tärkeä seikka. Ensinnäkin tulisijojen hormit tulee nuohota vuosittain.  Säännöllinen nuohoaminen on paitsi paloturvallisuusasia, myös tärkeä toimi hormien kunnon tarkkailemiseksi ja ylläpitämiseksi.

Polttopuita kannattaa hankkia runsaasti ja hyvin ennakoivasti. Pyri pitämään polttopuuta mahdollisuuksien mukaan vähintään pari pinokuutiota varastossa koko ajan. Polttopuuta on yleensä hyvin tarjolla syksyllä, mutta ei enää talvella. Viime talvenakin klapit loppuivat monista kaupoista jo helmikuun puolella, kriisin syttyessä ne loppuvat hyvin nopeasti. Pidä polttopuita sisätiloissa mahdollisimman paljon, jotta puunkosteus tippuu talviolosuhteissa minimiin. Tällöin puusta saadaan lämpöarvoa enemmän, pienhiukkaspäästöjä tulee vähemmän ja syttyminen/palaminen on sujuvampaa. Sisällä olisi hyvä olla aina kuivana vähintään 100 litran verran klapeja. Ja jos sinulla on pihaa tai omistat muuten maata, mikset kasvattaisi pientä metsää pahan päivän varalle? Omakotitalon pihassakin kasvavat puutkin voivat toimia polttoainehätävarana kriisitilanteessa.

Ja jos kodissasasi on avotakka, kannattaa siihen asennuttaa takkasydän, jonka myötä hyötysuhde poltossa tuplaantuu. Investointikustannus takkasydämen jälkiasennukselle on noin 1000 €.

7. Ruoan laitto kriisitilanteessa

Vettä varastoituna kanistereihin, tyhjät lisäkanisterit sekä avaamattomat vesipullot ovat tärkeimpiä ruoanlaittoon liittyviä seikkoja, joista tulee huolehtia kriisiin varautuessa. Puhdasta vettä pitää olla ennen kaikkea juotavaksi. Kaasua, hiiliä tai puuta kannattaa olla varalla, jotta ruokaa voi tarvittaessa valmistaa/kypsentää myös silloin, kun sähköä ei ole käytettävissä. Ruokaa kannattaa laittaa ensisijaisesti puulämmityksen yhteydessä tulisijassa. Tämä onnistuu helpoiten leivinuunissa, mutta myös muissakin tulisijoissa, esimerkiksi alumiinifolioon käärittynä. On myös järkevää hankkia kattiloita ja vesipannuja, jotka kestävät lämmitystä avotulenkin päällä.  Ulko-olosuhteissa hiiligrillillä (jopa kertakäyttögrilleillä) ruoan laitto onnistuu ilman sähköä. Varaudu siis myös grillin lisäksi runsain hiilisäkein ja sytytysnestein.

Myös retkikäyttöön suunnitelut kaasulämmittimet ovat oiva väline ruoanlaittoon, kunhan vain olet varautunut tarpeeksi reilulla kaasupullovarastolla.

8. Auringosta energiaa talteen

Oletko jo harkinnut hankkivasti taloosi aurinkolämpökeräimiä? Jos et, kannattaa asialle uhrata ajatus. Keräimillä saa tuotettua lämpöä kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen maaliskuun loppupuolelta syyskuuhun. Virtaa tarvitset lämmön kannalta ennen kaikkea kiertovesipumppuun ja ehkäpä öljypolttimolle. Pienikin aurinkopaneeli riittää, jotta saadaan sähköä päiväaikaan. Käyttövettä ei kannata tuhlata kriisitilanteessa. Niin sanotut On Grid -järjestelmistä voi katkaista sähkönsyötön poikki, jos sähköverkko on alhaalla.

Harkitse myös aurinkosähköpaneeleja ja niihin kytkettyä akustoa. Tavanomaisessa aurinkosähkökytkennässä sähkökatkon aikana aurinkosähköä ei voida tuottaa suoraan talon omaan sähköjärjestelmään. Aurinkosähköä saa helmikuun lopusta syyskuun loppuun. Vuorokausitason varauskykyyn yltävä akusto maksaa tällä hetkellä ainakin 6000 € ja 5kWp aurinkosähköjärjestelmä noin 5000-6500 €. Akuston avulla saat varastoitua päiväaikana tuotettua aurinkosähköä, jota voit sitten käyttää myös pimeän aikana.

 

9. Eristä kotisi ajatuksella

Mikäli kriisi syttyy kovien pakkasten aikaan, valmistaudu eristämään tulisijalla varustettu huone muista kiinteistön tiloista esimerkiksi sopivan kokoisiksi leikattuja uretaanilevyjä apuna käyttäen. Levyjä voi asettaa ikkunoiden eteen sisä- tai ulkopuolelle ja oviaukoille, ettei lämmitetystä huoneesta karkaa liikaa lämpöä muihin tiloihin. Nämä ovat jo varsin äärimmäisiä toimia, jotka voisivat tulla kyseeseen pitkän talviaikaisen sähkökatkon aikana ja varsinkin jos sen lisäksi kiinteistöä olisi tarpeen suojata tai pimentää mahdollista sotatoimitilannetta ajatellen.  Sisäpuolella ikkunoiden eteen kannattaa myös laittaa verhot ja kaihtimet kiinni, joka sekin auttaa lämpöä pysymään sisällä. Ulkopuolella eristeiden päälle/eteen voi jossain tapauksessa lisäksi kasata lunta mutta mahdollisesti myös metallilevyjä, puutavaraa tai jotain muuta painavaa, jotta eristeet pysyvät paikallaan. Tämä auttaa erityisesti silloin, kun lämpimänä pidettävä tila-alue on kellarissa. Onneksi yleensä kovilla pakkasilla luntakin löytyy reilusti. Jos mahdollista, kannattaa pyrkiä suojaamaan jäätymiseltä myös vesikalusteet, vesijohdot, lämmitysverkosto sekä vesivaraajat.

Jos asuinrakennukseen on tehtävä myös mekaanista suojaa esimerkiksi mahdollisen pommisuojaustilanteen vaatiessa, suojauksessa on katsottava myös rakenteellisia ja ilmanvaihtoon liittyviä asioita. Asuinkiinteistössä ja sittemmin kiinteistön pommisuojaksi suunnitellussa tilassa olisi hyvä olla säteilymittari, joita saa jo noin sadalla eurolla. Sen ohella myös hiilidioksidi- ja lämpömittarit ovat tarpeellisia. Riittävän ilman saanti ja toisaalta ääritilanteessa ilmassa leviävien säteilyhiukkasten hengittämisen minimointi ovat avainasemassa selviytymisen kannalta.

10. Auton käyttö

Polttoainetoimisen auto tankki kannattaa aina pitää mahdollisimman täynnä. Kun polttoainetta on jäljellä alle puoli tankkia, tankkaa autosi. Mahdollisuuksien mukaan polttoainetta voi lisäksi varastoida kanistereissa. Dieseliä on turvallisempi varastoida kuin bensiiniä. Lisäpolttoainetta voi säilyttää asianmukaisessa kanisterissa, suoralta auringonpaisteelta suojatussa paikassa. Lisäksi tarvitset ns. kaatonokan, jolla polttoainetta saadaan kaadettua tankkiin. Sähköauton akusto kannattaa myös pyrkiä pitämään mahdollisimman täytenä. Polttoainetoiminen auto tarjoaa moottorinsa hukkalämmön avulla lämpöä matkustajilleen, latausapua puhelimiin ja mahdollistaa tarvittaessa evakuoimisen. Kriisiaikana auton käyttö kannattaa minimoida ja käyttökertoihin on järkevä kytkeä esimerkiksi muidenkin ihmisten tarpeellisia menemisiä. Bensa- tai dieselautolla pääsee noin 600–1000 km yhdellä tankillisella. Sähköautolla vuodenajasta, olosuhteista ja mallista riippuen 100–500 km. Turhia ajeluja kannattaa välttää energian säästämiseksi.

11. Laitevalinnat ja energiankäyttö

Laitteiden energiatehokkuuksissa voi olla huimia eroja. Kriisitilanteessa esimerkiksi hyvin energiatehokkaassa jääkaapissa tai pakastimessa voi säilyä sopiva lämpö jopa 4 vuorokautta ilman sähköä. Käynnissä olleessaan nykyaikaisen ja energiatehokkaan kylmälaitteen energiantarve voi olla jopa alle 8wh kuukaudessa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vastaavissa vanhoissa energiasyöpöissä (40-80wh kuukaudessa). Myös valaistuksessa ja elektroniikassa kannattaa luottaa nykyaikaiseen tekniikkaan; LED-valojen ja LED-television hankinta/valinta ovat kannattavia sijoituksia, kuten myös kannettava tietokone, joka pesee perinteisen pöytäkoneen sekä laitteen akkutoimisuuden että energiatehokkuuden vuoksi.

12. Vesikalusteet

Kodin vesikalusteista kannattaa myös pitää hyvää huolta. Esimerkiksi wc-pöntön kulutuksissa on suuria mallikohtaisia eroja ja onkin kaukonäköistä ja taloudellisesti kannattavaa valita mahdollisimman vähän vettä huuhtelussa kuluttava pönttö. Yli 20-vuotiaan pöntön vaihto uuteen kannattaa aina. Kriisitilanteessa kuntien jätevedenpuhdistamot ja varsinkin haja-asutusalueiden kiinteistöjen pienpuhdistamojen toiminta on vaarassa sähkökatkojen sattuessa. Kriisitilanteen aikana onkin erittäin suotavaa hoitaa wc-asiansa ulkona aina kun mahdollista.

Kriisin varalle kannattaa siis varata ainakin ruokatarpeita (säilyvää kuivamuonaa ja säilykkeitä), vesipulloja, wc-paperia, pesuaineita, talouspaperia, lääkkeitä, desinfiointiaineita, sidetarpeita, lämpimiä huopia, toppavaatteita, vaihtovaatteita, vaihtoakkuja, vaihtopattereita, LED-taskulamppuja, paristotoiminen radio, varapolttoainetta ja kaatonokka polttoaineelle aggregaattia sekä autoa varten, kaasua polttimiin, hiilipusseja hiiligrillille, sytytysnestettä sekä runsaasti tulitikkuja.

13. Ennakointi on avainasemassa

Kriisiaikana, mikäli sähkö- ja viestintälaitteet toimivat, jaetaan valtakunnallisesti tietoa ohjeellisista ja suositelluista energiansäästö- tai rajoitustoimista. Koska pahimmassa tapauksessa viestintä sekä sähkön-/lämmönjakelu voivat kuitenkin olla jonkin aikaa kokonaankin pois pelistä, on myös energiankulutus- ja säästöasioihin paneuduttava. Ennakoivasti voit olla jo nyt maksutta yhteydessä alueelliseen energianeuvojaan, hän auttaa sinua tekemään järkeviä ennakoivia toimia/päätöksiä. Katso Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueen neuvojat täältä: www.neuvoo.fi

Ja viimeisimpänän, mutta ei vähäisimpänä: ota selvää etukäteen lähimmästä väistötilasta (pommisuojasta) ja sen sisäänkäynnin sijainnista. Koska kriisin sattuessa se on myöhäistä.

Sami Seuna 

Diplomi-insinööri, energia-asiantuntija

Ekokumppanit Oy