Aurinkosähköä Saharasta Eurooppaan

Kuten muutkin sähkölaitteet, lämpöpumputkin pitävät sähköstä. Venäjän laitettua koko Euroopan energiaratkaisut kertaheitolla remonttiin lämpöpumput ja sähkö-/hybridiautot syrjäyttävät nyt eurooppalaista öljynkulutusta ja maakaasun käyttöä kiihtyvällä tahdilla. Energiakenttä siirtyy siis lämmöntuotannosta sähköntuotannon suuntaan. Yksi ratkaisu Euroopan energiatarpeeseen voisi jatkossakin löytyä maanosamme rajojen ulkopuolelta.

Teksti: Sami Seuna | Kuvat: Pexels.com

Aurinkosähköä Saharasta Eurooppaan

Kuten muutkin sähkölaitteet, lämpöpumputkin pitävät sähköstä. Venäjän laitettua koko Euroopan energiaratkaisut kertaheitolla remonttiin lämpöpumput ja sähkö-/hybridiautot syrjäyttävät nyt eurooppalaista öljynkulutusta ja maakaasun käyttöä kiihtyvällä tahdilla. Energiakenttä siirtyy siis lämmöntuotannosta sähköntuotannon suuntaan.

Yksi ratkaisu Euroopan energiatarpeeseen voisi jatkossakin löytyä maanosamme rajojen ulkopuolelta. Suurin osa Euroopan tarvitsemasta sähköstä voitaisiin nimittäin tulevaisuudessa tuottaa Saharaan sijoitetuilla aurinkosähköpaneeleilla. Päiväntasaajan tuntumasta aurinkosähköä saataisiin vuoden ympäri tasaisemmin ja runsaammin kuin Euroopassa saati Suomessa on mahdollista. Yöaikaisen sähköntarpeen tyydyttämiseksi Euroopassa voitaisiin hyödyntää hajautettua sähköenergiavarastoverkostoa eli yksittäisten sähköajoneuvojen akustojen varausta. Jos työpaikoilla olisi nykyistä systemaattisemmin päiväaikainen sähköauton latausmahdollisuus, taitava sähköauton omistaja voisi tehdä hyvääkin tiliä myymällä sähköautonsa akkujen sähköenergiaa aikoihin, jolloin ostosähkön tarve nousee ja suoraa aurinkosähkötuotantoa ei ole siirtoverkostolta saatavissa.

Euroopan sähköenergiantarpeen pitkälti tyydyttyvälle sähköntuotannolle tarvittaisiin aurinkopaneelien osalta vain noin 0,3 % maapallon pinta-alasta ja sekin käytännössä aavikolta. Asiaa on tutkittu moneen otteeseen, ensimmäisen kerran jo lähes 30 vuotta sitten. Jo silloisilla aurinkopaneelien hinnoilla konsepti todettiin kannattavuudeltaan mielekkääksi ja noista ajoista aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet noin 90 %. Lisäksi laajalla aurinkosähkötuotannolla olisi positiivisia vaikutuksia Afrikan alueiden työllisyyteen, elintasoon, vakauteen ja muuhun infraan. Päiväsaikaan, ennen kaikkea keskikesällä, aurinkosähköä syntyisi mitoituksesta riippuen jopa enemmän kuin Eurooppa pystyy sillä hetkellä käyttämään. Euroopalta ylijäänyt aurinkosähkö voitaisiin näin ollen käyttää hyödyksi paikallisesti mm. makean veden tuottamiseen ja maaperän kasteluun sekä tietysti muuhun paikalliseen sähkönkäyttöön. Samalla vähennettäisiin merkittävästi tulevaisuuden uhkana olevaa ilmastonmuutospakolaisten virtaa Eurooppaan.

Kun jännite nostetaan korkealle, siirtohäviöt vähenevät. Suurijännitteisessä siirrossa energiahävikkiä tulee vain muutama prosentti tuhatta kilometriä kohden. Suurimpaan osaan Eurooppaa ulottuvalle, Afrikan aurinkosähköä kuljettavalle sähkönsiirtoverkostolle on arvioitu viimeksi vuonna 2018 jo hintakin, joka olisi noin 45 miljardia euroa, toki sisältäen vain siirtoverkoston Afrikasta Eurooppaan. Sen päälle kustannuksia syntyisi itse aurinkopaneelijärjestelmästä ja oheistekniikasta. Ei varsinaisesti halpaa, mutta verrattuna esimerkiksi EU:n 2000 miljardin euron koronaelvytyspakettiin tai Euroopan nykyisin käyttämiin vuotuisiin satojen miljardien eurojen suuruisiin energiakustannuksiin 45 miljardia alkaakin muistuttaa taskurahaa! Rahoituskykyä investointiin Euroopan ohella löytyisi varmasti myös nykyisistä Afrikan öljyntuottajamaista, joille aurinkosähkö voisikin olla uusi, öljyn korvaava vientituote.

Sami Seuna 
diplomi-insinööri, energia-asiantuntija
Ekokumppanit Oy